Alkuperäinen kirjoittaja: AV
Suomalaisten yritysjohtajien ylipappi Jorma Ollila, joka on Suomen viisain mies - oikeistodemari Paavo Lipposen jälkeen - pitää ahneuskeskustelua ylilyöntinä.
Hänen mukaansa suomalaiset yritysjohtajat ovat palkka- ja palkkiokuopassa verrattuna muiden eurooppalaisten yrityisjohtajien palkkoihin- ja palkkioihin.
Ollilalle ei kuitenkaan suuressa viisaudessaan tule mieleen, että muualla oltaisiin vieläkin ahneempia kuin täällä koto Suomessa.
Muuten Ollila on sitä mieltä, että meidän on sitouduttava tiukkaan palkkakuriin - tarkoittaen mitä ilmeisemmin tavallisia duunareita.
Alkuperäinen kirjoittaja: AV
Suomalaisten yritysjohtajien ylipappi Jorma Ollila, joka on Suomen viisain mies - oikeistodemari Paavo Lipposen jälkeen - pitää ahneuskeskustelua ylilyöntinä.
Hänen mukaansa suomalaiset yritysjohtajat ovat palkka- ja palkkiokuopassa verrattuna muiden eurooppalaisten yrityisjohtajien palkkoihin- ja palkkioihin.
Ollilalle ei kuitenkaan suuressa viisaudessaan tule mieleen, että muualla oltaisiin vieläkin ahneempia kuin täällä koto Suomessa.
Muuten Ollila on sitä mieltä, että meidän on sitouduttava tiukkaan palkkakuriin - tarkoittaen mitä ilmeisemmin tavallisia duunareita.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
AV, Suomen palkkahaitari on kansaivälisesti verrattuna yksi kapemmista. Tuloeromme ovat siis pienemmat kuin keskimäärin. Tätä asiaa Jorma Ollila yritti tuoda esille.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Sakke levittää vanhaa tietoa. Noin oli eräiden tilastojen valossa aiemmin mutta ei ole enää. Suomessa on vuosikausia pienet tulot kasvaneet hitaammin ja suuret tulot kasvaneet nopeammin kuin kuin muissa OECD-maissa. Niimpä Suomi on tuloerojen kasvussa laskutavasta riippuen joko kärjessä tai ainakin kolman nopeimman joukossa. Ja se näkyy. Suomi ei ole enää pienten tuloerojen maa.
Suurimpana tekijänä epäoikeudenmukaisessa kehityksessä on pääomatulojen kohtuuttoman lepsu käsittely verotuksessa ja omaisuusverosta kokonaan luopuminen.
Toinen samaa asiaa kuvaava tunnusluku on pääomatulojen ja palkkatulojen suhde. Sekin on ollut palkansaajille epäoikeudenmukainen jo vuosikymmeniä.
Ollila et al yrittää peitellä tätä epäoikeudenmukaisuutta eli heille edullista mutta meille tavallisille taatiaisille epäedullista muutosta. Huom. en käyttänyt tarkoituksella sanaa kehitys tai kehittäminen sillä kyseessä on tarkoituksellinen yhteiskunnan rappeuttaminen.