Gallen-Kallela, Klimt et Wien – Ateneumin syksyn supernäyttely: kokonaistaiteellinen, yhteiskunnallinen ja feministinen
Ateneumin syksyn näyttelyllä on kunnianhimoinen tavoite: näyttää, mitä taide voi olla – ei pelkkää sisustuselementtiä tai investointikohdetta. Luokkatietoinen saattaisi innostua näyttelystä, jossa kysytään, onko taide vain väline, jolla yhteiskuntaluokat keskustelevat – joskus kiivaastikin.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely nostaa esiin sesessionismin – taidesuunnan, joka vaikutti erityisesti vuosina 1897–1930. Sen juuret löytyvät Wienistä, jossa nuoret taiteilijat nousivat kapinaan akateemista taidejärjestelmää vastaan ja halusivat uudistaa taidetta radikaalisti – ei vain muodoissa vaan myös yhteiskunnallisesti.
”Taiteessa puhuttiin kokonaistaideteoksesta – ettei yksikään työ, esine tai koru jää irralliseksi, vaan että ne puhuvat yhteistä kieltä”, kertoo näyttelyn kuraattori Anu Utriainen. Tämä kieli ei ollut kompromissin väriä vaan visioita, jotka syntyivät valtakeskuksista riippumatta.
Voiko taide puhua muustakin kuin estetiikasta? Voiko se lausua feminismiä, muotoilua, queer-estetiikkaa ja antikapitalismia – ilman, että ne taivutetaan hinnastoiksi tai markkinamieliseksi lifestyleksi?
Ateneumin taidemuseo / Emilie Louise Flöge (1874–1952), muotisuunnittelija: ”Reforminainen ei tarvitse korsettia, vaan vapauden.”
Haluaisin kuulla näyttelyssä työväenluokan kolinaa – sen taide-elämän sykettä, jossa kädet eivät lepää vaan muotoilevat, painavat, kirjailevat ja kasaavat. Naisryhmien käsityöt eivät olleet pelkkiä kauniita kulisseja, vaan poliittisia tekoja, joissa materiaalit puhuivat omaa kieltään. Wiener Werkstätte -osio tuo esiin naisten roolin taiteessa – ei maskotteina tai muusina, vaan tekijöinä.
Belvederen taidemuseon näyttelyasiantuntija Arnika Groenewald-Schmidt, toteaa tiedotteessa: ”Naiset eivät päässeet sesessio-ryhmän virallisiksi jäseniksi, mutta he osallistuivat näyttelyihin, ja heidän roolinsa uudistustyössä oli merkittävä. Naisten rooli taiteilijoina ja suunnittelijoina korostui etenkin vuosina 1903–1932 toimineessa Wiener Werkstätte -taide- ja käsityöyhdistyksessä, joka yhdisti taiteen ja arjen esineet laadukkaaksi kokonaissuunnitteluksi.”
Tämä näyttely ei tyydy kertomaan Gallen-Kallelan kansallismytologiaa; se näyttää hänen dialoginsa Koloman Moserin kanssa ja yhteiset pohdinnat siitä, onko taide järjestelmän seinäkoriste vai sen purkaja.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely on esillä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä 26.9.2025–1.2.2026. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Wienin Belvederen taidemuseon kanssa, ja mukana on teoksia muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Gustav Klimtiltä, Emilie Flögeltä, Koloman Moserilta, Egon Schieleltä ja Broncia Koller-Pinelliltä.
