Helsinki on rikas, mutta tyly
Helsingin kaupunki tekee ennakoituakin suurempaa ylijäämää. Sen virastojen, laitosten ja liikelaitosten tulos kohoaa tänä vuonna peräti 348 miljoonaan euroon.
Keskiviikkona kaupunginvaltuustolle esitetty uusi arvio on 60 miljoonaa euroa enemmän kuin vielä pari viikkoa sitten esitettiin, kun kaupunginhallitus päätti budjettiesityksestä.
Ennätysvoitoista huolimatta kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) vaati tiukan talouskurin jatkamista. Erityisesti on hillittävä sosiaali- ja terveysmenoja. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa esitettiin lisäksi ”kaupungin ovien avaamista yksityiselle yrityselämälle” ja palvelujen laajenevaa ulkoistamista.
Budjetista tulee äänestys
Valtuusto joutuu ensi kertaa vuosikausiin äänestämään talousarviosta. Kaupunginhallituksen ryhmien budjettisopu rikkoutui, kun Tapio Havasto (sd) esitti SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakasen kannattamana 20 miljoonan euron lisäämistä talousarvioon henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.
Valtuustossa on periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö, mutta vaalikentillä julkisten palvelujen ja työntekijöiden aseman parantamisen puolesta esiintyvät muut vasemmiston ja vihreiden valtuutetut olivat kiltisti valmiita hyväksymään kokoomuksen johdolla valmistellun budjetin muutoksitta.
Ylijäämistä rahaa palveluihin?
SKP:n ja asukaslistan ryhmä teki lähes 3,5 miljardin euron budjettiesitykseen 13 muutosesitystä. Niillä palkattaisiin lisää työntekijöitä, korotettaisiin palkkoja ja lisättäisiin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen määrärahoja yhteensä 115 miljoonalla eurolla. Samalla alennettaisiin kiinteistöviraston kaupungin peruspalveluilta perimiä markkinaehtoisia sisäisiä vuokria.
Menolisäykset ryhmä rahoittaisi Helsingin Energian liikevoitoista ja luopumalla 22 miljoonan lisäinvestoinnista ydinvoimalan rakentamiseen.
Lisäksi ryhmä esitti joukkoliikenteen useiden lippujen hintojen korottamisesta luopumista. Kaikki muut ryhmät hyväksyivät korotukset.
Rikas ja kova kaupunki
Helsinki on rikas, mutta kova kaupunki. Se näkyy palvelujen alibudjetoimisena, markkinavuokrina ja työntekijöiden valtaosan matalina palkkoina.
– Kaupungin omien tilastojen mukaan työntekijöiden ansiotaso on jäänyt jälkeen sekä yleisestä että kunnallisesta palkkakehityksestä, totesi Tapio Havasto.
– Henkilöstömäärältään Suomen suurimman työnantajan julkikuvalle ei ole kunniaksi esiintyä palkkakehityksen peränpitäjänä. Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisen siirtäminen on vastuun pakoilua, ellei sitten ole tarkoituskin rapauttaa kaupungin omaa palvelutuotantoa ja siirtyä enenevässä määrin yksityiseen bisnekseen perustuviin ostopalveluihin, Havasto huomautti.
Budjetista äänestetään 15. marraskuuta. (TA)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
