Horneteihin Nato-hyökkäysaseet?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 40/2006.

Suomi on hankkimassa USA:sta koe-erän täsmäpommeja ja maataisteluohjuksia Hornet-hävittäjiin, tiesi Ylen radiouutiset. Hankintapäätös tehdään lähikuukausina. Hankinnat on mahdollista tehdä aikaisintaan vuonna 2012.

Suomi teki syyskuussa USA:lle kyselyn asiasta. USA:n puolustusministeriön mukaan hävittäjien ylläpito-ohjelman yhteydessä Suomelle ollaan valmiita myymään myös ohjuksia.

Listalla olevat ohjukset ja pommit ovat näytekappaleita, joilla päästään testaamaan ilmasta maahan -iskujärjestelmää. Testaus tapahtuu USA:ssa. Jos ja kun aseita sitten todella hankitaan, se tehdään erillisellä päätöksellä ja rahalla. Hinnaksi sanotaan 300 miljoonaa dollaria.

Yhdysvalloista 14 vuotta sitten tilatut Hornet-hävittäjät päivitetään kaksi kertaa käyttöikänsä aikana. Ilmavoimien komentajan kenraalimajuri Heikki Lyytisen mukaan nyt on menossa toisen päivityksen esivalmistelu.

Mitä uusi Hornet-hanke toteutuessaan tarkoittaa?

Suomen Hornetit ovat tähän asti keskittyneet ilmasta ilmaan -toimintaan, joka on selitetty tarpeelliseksi oman ilmatilan puolustamisessa. Hornetien varustaminen ohjuksilla ja täsmäpommeilla eli ilmasta maahan -iskujärjestelmällä tekee niistä selvästi hyökkäyksellisiä koneita.

Aikooko Suomi hyökätä yksinään Venäjälle? Tuskinpa. Hornetien varustaminen ilmasta maahan -iskujärjestelmällä laajentaa niiden toimintaa uusille urille. Suomen ilmavoimat voidaan asettaa USA:n ja Naton ilmavoimien käyttöön ”kansainvälisissä tehtävissä”. Eikä kyse oli rauhan turvaamisesta tai ”kriisinhallinnasta” vaan hyökkäyssodista maailmalla. Tässä ollaan siis tekemässä herostraattisessa mielessä ”historiaa”.

Toki Horneteilla voidaan hyökätä yhdessä USA:n ja Naton ilmavoimien kanssa Venäjällekin, jos tai kun Suomi on ensin liitetty sotaliiton jäseneksi.

Jo silloin kun Suomen hallitus päätti vuonna 1992 ostaa USA:sta Hornet-hävittäjiä, tässä lehdessä muistutettiin, että ostos sitoo osaltaan maatamme USA:n asevoimiin ja Natoon, että tähtäimessä on Nato-jäsenyys ja että hävittäjien varustaminen ilmasta maahan -iskukyvyllä tulee ennemmin tai myöhemmin puheeksi.

Keväällä 2004 pääesikunnan iskukykytutkimuksen tehnyt ryhmä suosittikin, että armeijalle hankitaan vuosina 2008–2020 neljän asejärjestelmän yhdistelmä, johon tarvitaan rahaa yhteensä miljardi euroa. Raskaan raketinheitinjärjestelmän, tykistölle hankittavien täsmä- ja kuorma-ammusten ja operatiivisten tiedustelulennokkien lisäksi työryhmä halusi Hornet-hävittäjien varustamista rynnäkköaseilla eli ilmasta maahan ammuttavilla ohjuksilla ja liitopommeilla.

Hornetien rynnäkköaseet ovat sekä hyökkäysaseita että Nato-aseita. Samoihin aikoihin Nato-selvityksen tehnyt puolustusministeriön työryhmä totesi, että Naton jäsenenä Suomen pitäisi todennäköisesti varustaa Hornetit ilmasta maahan -iskukyvyllä eli rynnäkköaseilla. Pääesikunnan iskukykytutkimusryhmää johtanut kenraalimajuri Kalervo Sipi myönsikin, että Nato-jäsenyysoptio on otettu asejärjestelmiä valittaessa huomioon.

Erityisesti USA:han Hornetien varustaminen ilmasta maahan -iskujärjestelmällä sitoisi Suomen entistä lujemmin rautakahlein. Esimerkiksi uusia taisteluhävittäjiä (Joint Fight Striker) USA:lta ostaneelta Norjalta USA vaatii yksinoikeutta koneiden tietokoneohjelmien muuttamiseen ja parantamiseen. Nato-maana Norja on kiikissä, koska suunnitellut ostot sitovat maan sotilaallisesti ja poliittisesti USA:han aina vuoteen 2060 saakka. Samoista syistä muuten Venezuela luopui yhdysvaltalaisten F-16-koneiden käytöstä.

Presidentti Tarja Halosen, pääministeri Matti Vanhasen, ulkoministeri Erkki Tuomiojan, puolustusministeri Seppo Kääriäisen sekä hallituksen kakkosmiehen, SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoman tulisi julkisesti irtisanoutua uudesta Hornet-hankkeesta. Se on Suomen puolustukselle tarpeeton sekä poliittisesti ja sotilaallisesti vaarallinen. Siihen uppoaisi tuhottomasti veronmaksajilta kerättyä rahaa, jolle olisi ihmisten kannalta tähdellisempää käyttöä vaikka kuinka.

(ES)