Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Intiaanien lapseton madonna

    Arkiston arkiston artikkeli
    23.12.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: SEIJA VÄÄRÄNEN

    Joulukuussa vietetään Meksikon kansallispyhimyksen ja Latinalaisen Amerikan suojelupyhimyksen Guadalupen madonnan ilmestymisen vuosipäivää. Guadalupen esitystapa poikkeaa perinteisestä madonna- ja lapsiaiheesta. Hän on tummaihoinen ja muistuttaa intiaania. Hän hän on yksin, ilman lasta kuunsirppi jalkojensa juuressa. Guadalupen voi nähdä kaikkialla Meksikossa. Hänet on kuvattu olut- ja viinapulloissa, T-paidoissa, rintamerkeissä, hänelle on rakennettu alttari koteihin ja kouluihin

    Guadalupessa yhdistyy mayojen ja asteekkien ikivanha Tonantsi, Maan ja Kuun jumalatar espanjalaisten valloittajien Neitsyt Mariaan. Näin symboli toimi ja toimii alkuperäisväestön etnistä identiteettiä vahvistavana voimana. Mutta samalla maahantunkeutujien vallankäytön välineenä.

    Legenda kertoo kuinka joulukuussa vuonna 1531 nahuatlia, Meksikon laakson intiaanikieltä, puhuva neitsyt ilmestyi köyhälle intiaanille Juan Diegolle Tepeyacin kukkulalla, lähellä nykyistä Meksiko Cityä. Nainen pyysi intiaania välittämään viestin katoliselle piispalle, että haluaa itselleen rakennettavan kappelin tälle kukkulalle, koska haluaa olla lähellä omaa kansaansa. Paikka oli aiemmin toiminut Tonantsin palvontapaikkana. Diego toimitti viestin piispalle, joka ei aluksi uskonut vaatimatonta sanan tuojaa.

    Vastaavat tarinat olivat yleisiä keskiajalla Euroopassa, etenkin Espanjassa ja liittyvät Musta Madonna -kulttiin. Näissä legendoissa joku vähäosainen: paimen tai lapsi, välittää viestin valtaapitävälle kirkolle. Legendan lopulla Neitsyt suorittaa ihmeteon. Nyt kirkko tunnustaa ja pyhittää madonnan. Köyhien, sairaiden , naisten ja vähäosaisten puolustajan ja suojelijan, joka on tummaihoinen. Näin tapahtui myös Meksikossa.

    Guadalupen kultti levisi nopeasti sekä espanjalaisten että intiaanien keskuudessa. Diego oli kutsunut ilmestystään nimellä ”Coatlaopeu”, mikä kuulostaa espanjaksi samalta kuin Guadalupe. Monet valloittajista tulivat Länsi-Espanjasta, alueelta, jonka suojelupyhimys oli Guadalupen Musta Madonna. Intiaanit puolestaan samastivat Guadalupen neitsyen muinaiseen Tonantsiin, jonka kulttipaikalla tummaihoinen nainen oli ilmestynyt puhuen intiaanikieltä.

    Näin Neitsyt toimi samanaikaisesti alkuperäisväestön identiteetin vahvistajana ja vallanpitäjien ikonina. Yhdistäen toisilleen täysin vastakkaisia kulttuureita ja maailmankuvia. Intiaaneille oli ominaista luonnon ja yhteisön kunnioittamine mutta espanjalaiset ymmärsivät ne vallan ja alistamisen, hyväksikäytön kohteina.

    Guadalupen neitsyen merkitys Meksikon historiassa on ainutlaatuinen. Ikoni on toiminut itsenäistymistaistelujen symbolina 1800-luvun alussa, erityisesti isä Hidalgon johtamassa intiaanikapinassa ja 100 vuotta myöhemmin maan vallankumouksien ensimmäisinä vuosikymmeninä.

    Neitsyt oli kuvattuna muun muuassa Emiliano Zapatan johtamien pientalonpoikien ja intiaanimaatyöläisten joukkojen lipuissa. Zapatan joukkoihin osallistui myös naistaistelijoita, vähäosaisista vähäosaisimpia. Guadalupen Neitsyen kuvia on nähty meksikolaisten rypäleenpoimijoitten lakkomarsseilla 1960-luvulla Kaliforniassa.

    Tänään guadalupismi elää vahvana USA:han muuttaneiden meksikolaisten keskuudessa vahvistaen näiden itsetuntoa vieraassa kulttuurissa. Guadalupen neitsyen selitetään myös eheyttävän meksikolaisen mielen kollektiivista neuroosia. Sitä ristiriitaista yhdistelmää joka on syntynyt alistetusta ja alistajasta, toisesta ja vallasta, intiaanista ja espanjalaisesta.

    Tällä hetkellä Meksikossa elää noin 200 miljoonaa asukasta, maasta virtaa jatkuvasti laillisia tai laittomia siirtolaisia USA:han, lähinnä Floridaan ja Kaliforniaan. Monet tutkijat arvioivatkin, että vuonna 2050 joka neljäs amerikkalainen on latinalaisamerikkalaista alkuperää. Eteläisissä osavaltioissa, äskettäisissä presidentinvaaleissa Kerryä äänestäneillä alueilla on suuria espanjankielisiä vähemmistöjä, joista nopeasti on tulossa enemmistöjä.

    Tänään on tärkeää tunnistaa Guadalupen neitsyen rakentava voima globalisoituvassa maailmassa, jossa etniset vähemmistöt ja köyhät kansanosat nousevat vaatimaan oikeuksiaan niin Latinalaisessa Amerikassa kuin USA:ssa. Guadalupen kultti elää vahvana puolustaen köyhien ihmisten ja alkuperäis-kansojen oikeuksia omaan maahan, sen luonnonvaroihin, vapauteen, koulutukseen ja ihmisarvoiseen elämään.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Bogotan lähiössä Avenida Boyacáa ja Calle 26 houkuttelevat perheitä ja matkustajia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Ulkomaat
    8.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Duunari Bogotassa: ”En tiennyt Trumpin uhkauksista mitään”

    Modelia-kaupunginosassa lähellä Bogotan El Dorado -lentokenttää työskentelevä nimettömänä haastattelun antanut nuori matkailualan työläinen sanoo, että ”Jos ei seuraa

    Etujärjestöjen ja ministeriön viestinvaihdosta käy ilmi, että susia koskeva lainmuutos halutaan ulottaa myös karhuihin ja ilveksiin. Kuva Eläinoikeusakatemia
    Uutiset
    7.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Metsästäjäliitto ohjaa ministeriön susipolitiikkaa – Eläinoikeusakatemia ry paljastaa kohtuuttoman vallankäytön

    Aktivistit korostavat, että vastuu kansanmurhan vastustamisesta kuuluu myös paikallisille toimijoille. Kuva Tapio Siirilä
    Kotimaa
    6.12.2025
    Toimitus

    Rovaniemen Ounasvaaralle suunniteltu lomakylähanke nostatti vastarintaa – aktivistit vaativat rakennusluvan perumista

    Tutkimuksen taustalla on huoli siitä, että suomalaiset syövät edelleen huomattavasti enemmän punaista lihaa kuin ravitsemussuositukset ohjeistavat. Kuva Wilfredor CC0 4.0.
    Tutkimus
    5.12.2025
    Toimitus

    Tutkimus: Kolmannes hyväksyisi korkeamman veron lihalle

    Maattomien liikkeen johtaja João Pedro Stedile On välttämätöntä mahdollistaa kansanliikkeiden osallistumista päätöksentekoon ja rahoitusprojektien muotoiluun. Kuva Anselmo Cunha CCO 2.0.
    Ulkomaat
    4.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kansojen BRICS-huippukokous käynnistyi Riossa – kansanliikkeet vaativat oikeudenmukaista maailmanjärjestystä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!