Isäntämaasopimuksella järkyttävät seuraukset

Syyskuussa Walesin huippukokouksessa allekirjoitettiin Suomen ja Naton välinen isäntämaasopimus – host nation support memorandum of understanding. Se on julkisuudessa pyritty esittämään harmittomana kirjauksena, joka ei lähennä Suomea sotilasliittoon ”millimetriäkään” – tai muutenkaan ole millään tavalla merkittävä.

Parhaimmillaan sopimuksen on väitetty tarkoittavan, että Suomen tulisi korkeintaan tarjota hernerokkaa maahan sotaharjoituksiin tuleville joukoille.

Itse sopimuksen teksti kertoo kuitenkin jotain aivan muuta. Siinä Suomi sitoutuu sotaharjoitusten lisäksi tukemaan ”täysin voimin” kaikenlaista Naton sotilastoimintaa – myös hyökkäyksiä – ”missä tahansa taistelussa tai kampanjassa”.

Mikä on totta, ja mikä tarua? Tiedonantaja selvitti sopimuksen yksityiskohtia eduskunnassa Vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiahon kanssa. Vastaukset ovat kammottavia.

Suomi lähentyy Yhdysvaltoja

Puolustusvaliokunnassa toimivan kansanedustajan mukaan koko vaalikautta on leimannut yhtäältä Suomen ja Venäjän välisten puolustusyhteistyöprojektien jäädyttäminen, toisaalta merkittävä lähentyminen Yhdysvaltojen kanssa.

Yhteisten sotaharjoitusten ohella materiaalinhankinta on pitkään ollut puhtaasti yhdysvaltalaisen aseteknologian ostamista. Vuonna 2012 oli kaksi hyvin merkittävää ohjushankintapäätöstä: toisella hankittiin Hornetiin ilmasta maahan -iskukyky, toisella hankittiin tykistöohjuksia, joiden kantama on 300 kilometriä ja jotka voivat kantaa mukanaan ydinaseita. 

Isäntämaasopimus on kiinteässä yhteydessä heinäkuussa 2012 hyväksytyn Naton ja Suomen välillä sovitun tietoturvasopimuksen kanssa. Sen ideana on, että toinen osapuoli määrää, saako tietoa julkaista. 

Yhdysvallat voi siis määrittää suomalaisia turvallisuuspoliittisia dokumentteja suomalaisilta salaiseksi. Eikä ainoastaan voi, vaan tekee niin aktiivisesti, kansanedustaja paljastaa.

– Niitä mielivaltaisesti salaiseksi leimattuja papereita on puolustusvaliokunnassa paljon, kansanedustaja huokaa. 

Yhdysvaltain sotilaat harjoittelevat parhaillaan Lapissa talvisodankäyntiä, ja Rovajärvellä tullaan järjestämään pitkän matkan ohjusten harjoituksia. Suuria ilmasotaharjoituksia on järjestetty jo aiemmin Lapissa. Suomi on myös ollut kahtena vuonna mukana globaalissa Nimble Titan -ohjuspuolustusharjoituksessa.

– Kun Yhdysvaltain ilmavoimat piti harjoituksen Utissa, se käytiin siltä pohjalta, että Suomi oli yksi alue Yhdysvaltojen johtamassa liitossa.

Nato-päämaja Suomeen?

Onko Suomi sitten nykyään vain yksi Yhdysvaltain alusmaa? 

– Se on selvää, että Suomi on rakenteellisesti sitoutunut ja ottanut erittäin ison askeleen sotilasliiton rakenteisiin mukaan. Tässä on kysymys sotilasavun antamisesta, kauttakulusta, Suomen käyttämisestä hyökkäysalustana rajojen ulkopuolelle. 

Voiko se tarkoittaa jopa ydinasemateriaalin sijoittamista Suomen maaperälle?

– Se pitää sisällään tietysti kaikki valtuudet. Suomi ei rajaa siinä mitään pois! Tämä on selkeä ota tai jätä -asetelma, siinä ei ole mitään vapaaehtoisuutta.  

Sopimuksessa luvataan myös kattava ja tehokas joukkojen suojaus NATO:n ”kiinteälle päämajalle.” Onko Suomeen tulossa Naton sotilastukikohtia?

– Meillä on tilojen ja muiden osalta tehty pitkään sen suuntaisia valmisteluja. Tiedän, mihin ne sijoitetaan, ja työnjako on jo sovittu.  

Yrttiahon mukaan valmistelu on näkynyt jo useiden vuosien budjeteissa ja investoinneissa. Suomeen on jo nyt sijoitettu varastoihin Nato-maiden sotamateriaalia. 

– Ei tarvitse paljoakaan lähteä penkomaan Suomen tärkeitä satamia, kun löydämme näitä momentteja. Suomella on myös sukellusveneiden huoltotiloja saaristossa, vaikka meillä ei ole ainuttakaan sukellusvenettä.

Se on myös syy, miksi isäntämaasopimusta ei tuotu eduskunnan käsittelyyn.

– Kompastuttaisiin heti siihen, että se on perustuslain vastainen. Siinä sallitaan ulkomaisen sodanjohdon tulo Suomeen – Naton sotakomennon, joka ei ole Suomen puolustusvoimien alainen. 

Sopimus käyttöön poikkeustilassa

Siitä huolimatta, ettei isäntämaasopimuksesta ole säädetty voimassaolevaa lakia, sekä puolustusministeri Haglund että ulkoministeri Tuomioja ovat vahvistaneet sopimuksen velvoittavan Suomea puolustustilan poikkeusoloissa. 

Yksittäisen lakiesityksen sijaan on muodostettu eri ministeriöitä edustava työryhmä, jossa mukana myös Naton edustaja. Sen tehtävänä on sopimuksen pohjalta esittää paljon pieniä muutoksia olemassaoleviin lakeihin. Esitykset tulee tekemään vaalien jälkeinen hallitus.

Yrttiaho näkee omituisen menettelyn takana selkäpiitä karmivia motiiveja.

– Nyt poistetaan lainsäädännölliset esteet sille, että sotakabinetti voi myöhemmin ottaa sopimuksen kokonaisuudessaan käyttöön poikkeustilavaltuuksin.

Samalla poistetaan jo vuonna 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa määritellyn EU:n yhteisen puolustuksen esteet. 

– Tässä lankeavat yhteen sekä Naton että EU:n militaristiset rakenteet. Lissabonin sopimuksen yhteisvastuun ja keskinäisen avun artiklat eivät millään tavalla poikkea Naton 5. artiklasta, Yrttiaho muistuttaa.

Edellinen isäntämaasopimus 40-luvulla

Vaikka sopimuksen kirjaukset ovat hurjia, päätösten niiden toteuttamisesta on kuitenkin luvattu olevan viime kädessä Suomella. Joukkojen maahantulosta on aina tehtävä erillinen päätös, vakuutti Tuomioja.

– Sehän tiedetään, miten näistä erikseen päätettiin, Yrttiaho hymähtää, ja ottaa esille esimerkin historiasta.

– Talvisodan aikana eduskunta vietiin karvalakki korvissa Kauhajoelle ja sotakabinetti otti vallan. Se päätti Hitlerin saksalaisten joukkojen tulosta maahan 1941.

Kansanedustajasta isäntämaasopimusta voi täysin verrata näihin kauttakulkusopimuksiin. Samalla tavoin Nato-joukkojen tulo maahan vaatii käytännössä demokratian rajua rajoittamista, siirtymistä sotilasvaltaan, tai poikkeusvaltuuksiin nojaamista. 

Perustava kritiikki puuttuu

Poikkeustilat ja sotakabinetit voivat tuntua kaukaisilta asioilta. Yrttiahon mukaan ne eivät sitä kuitenkaan ole. Hänestä Euroopassa ollaan jo nyt hyvin lähellä erilaisia kansalaisoikeuksien ja demokraattisten instituutioiden toiminnan rajoittamisia.

Terrorismin vastaisten operaatioiden varjolla ja sopivalla propagandalla mielipidettä voidaan nopeastikin ohjata kohti poikkeustilan välttämättömyyttä. 

– Ja sitä ei ole edes lupa epäillä. Niin heikkoa tässäkin talossa on kritiikki asioissa. Lähes aina ollaan yksimielisiä, oli asiat pieniä tai suuria.

Jo nyt poliisin valtuuksia laajennetaan Suomessa koko ajan. Tiedonhankintalain muutos antaisi poliisille yhteensä yli 50 uutta urkintakeinoa.  

– Se johtuu siitä, että meillä on niin helvetin heikko vasemmisto, kansanedustaja manaa.

Vasemmistoliitto on vaalikauden aikana käytännössä hyväksynyt kaiken Nato-lähentymisen – Suomen asekaupat, osallistumisen Afganistanin sotaan ja Islannin ilmavalvontaan sekä EU:n taistelujoukkojen johtovastuun tavoittelun. 

Vielä joulukuussa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie oli sitä mieltä, ettei mitään lähentymistä Natoon ole voinut tapahtua, kun hallitusohjelmaan kerran on kirjattu, ettei Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.

– Aivan naivia, kansanedustaja tuhahtaa.

Taisteluun liittoutumattomuuden puolesta

Kaikesta tästä huolimatta Yrttiaho näkee taistelun Suomen liittoutumattomuudesta jatkuvan ankarana. Tarvitaan jatkuvaa työtä liittoutumattomuuden puolesta Nato-jäsenyyttä vastaan.

– Seuraavaksi ollaan taas lähettämssä joukkoja Irakiin, ISIS:n vastainen sodan varjolla. Käytännössä siis sekaantumaan Syyrian sisällissotaan.

Nämä ovat niitä konkreettisia askelia, joissa Suomen poliittista linjaa askel askeleelta muutetaan.

– Tärkeintä on olla hereillä, kun vaalien jälkeen pienillä lainsäädäntömuutoksilla Suomen lainsäädäntöä Nato-sopeutetaan kohti isäntämaasopimuksen ehtoja. Perustuslaillisuus pitää aina kyseenalaistaa.

Yrttiaho muistuttaa, että liittoutumattomuuden puolustajia tukee kansan vahva Nato-vastaisuus. Se on pysynyt vankkana johdonmukaisesta Nato-jäsenyyttä ajavasta mediakampanjasta huolimatta.

– Suomen kansan muistissa on vielä ne opetukset, mitä on saatu viime sodissa. Ja myös ne kiistattomat hyödyt, joita suomalaisille on ollut yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa.