”Kädet veressä!”
”Kädet veressä!”
Joukkovoima-aktiivi Aura Kaskisydän toteaa, että hän voi kuulostaa joltain iltapäivälehden epätoivoiselta toimittajalta.
– Se on totta! Mutta hei, jos ihmiset ostavat niitä lehtiä jatkuvalla syötöllä, niin jotain niiden kirjoittajat tekevät oikein, eikö niin?
”Harva meistä valitsee köyhyyden elämäntavakseen.”
Kaskisydämen todellinen syy on kuitenkin vakavampi kuin epätoivoinen huomionsaantiyritys.
– Olemme jo tilanteessa, jossa ihmiset päätyvät epätoivoisiin ratkaisuihin, koska ovat niin ahtaalla. Jatkuva epätoivo raastaa joka päivä. Sitä painetta eivät monetkaan meistä kestä pitkään. Miten olisi tietoisuus, ettei se lopu koko aikuisikänä? Samalla tietoisena siitä, että saatat periyttää köyhyyden osallisuuden myös lapsillesi?
Kaskisydän vaatii, että jatkuva syyllistäminen lopetetaan.
– Harva meistä valitsee köyhyyden elämäntavakseen. Harva meistä haluaa tuntea sitä kalvavaa ja jäytävää tulevaisuuden pelkoa. Mitä tapahtuu kun vanhenen? Mitä tapahtuu jos sairastun? Mitä tapahtuu jos lapseni vammautuu loppuiäkseen? Mitä tapahtuu kun minutkin irtisanotaan, koska olen duunissani vain kuluerä?
Duunareita kohdellaan kuin rikollisia
Tällä hetkellä duunareita kohdellaan kuin rikollisia – mitäs kehtaavat vaatia palkkaa, jolla pystyy elämään ja turvaamaan perheensä tulevaisuuden!
– Jos halutaan sitä, että ihmiset saadaan kuluttamaan palveluita ja innovoimaan uusia juttuja, joilla parantaa kanssaihmisten elämää taikka parantamaan maailmaa ja sen tilaa yleisesti, niin tämä on varsin väärä tapa tehdä asioita, huomauttaa Kaskisydän.
Mutta jos tarkoituksena onkin harjoittaa väestönkasvun hallintaa, niin silloin ollaan hänen mukaansa oikeilla jäljillä.
– Hallitus pääsee eroon epäkelvoista yksilöistä, kuten eläkeläisistä, vammaisista, työttömistä ja opiskelijoista hyvinkin nopealla aikavälillä.
Yksi ihminenkin voi tehdä paljon
Jos haluat uskoa siihen propagandaan, ettei sillä ole väliä mitä kansa tekee, hallitus kuitenkin voittaa. Yksi ihminen ei voi tehdä mitään!
”Teoilla ja sanoilla muokkaamme todellisuutta.”
Kaskisydän muistuttaa, että meillä on upeita esimerkkejä siitä, ettei näin ole. Hän mainitsee esimerkiksi Malalan, nuoren pakistanilaistytön, joka juuri sai Nobelin Rauhan palkinnon.
– On totta, ettei meidän työtä palkita aivan samalla tavalla. Kohtaamme aivan varmasti vastustusta, mutta työtä on silti tehtävä vaikka se olisi näkymätöntä. Teoilla ja sanoilla muokkaamme todellisuutta, yhteistä sellaista – kuten ne aikaisemmat sukupolvet ennen meitä.
– Ainoa asia mitä he äänettömästi pyytävät meiltä nyt, on se että säilytämme sen minkä eteen he ovat vuodattaneet sen kaikkein pyhimpänsä. Tule mukaan Joukkovoimaan ja huomaat, ettet ole enää yksin ajatustesi kanssa ja saat huomata, että oikealla toiminnalla saamme yhdessä aikaiseksi vaikka mitä! muistuttaa Aura Kaskisydän.
Katso Joukkovoima-aktiivi Ida Kettusen haastattelu täältä >>>
