Kadonneen standardin metsästäjät

Lauantain kansainvälisen vapaakauppasopimusten vastaisen toimintapäivän lähestyessä Helsingissä järjestettiin useampi TTIP-sopimusta puinut keskustelu. Keskiviikkoaamuna kuultiin ay-liikkeen kantoja sopimukseen, iltapäivällä Suomen Attac julkisti sopimusta käsittelevän raporttinsa.

Kansainvälinen Attac-verkosto on aikoinaan perustettu vastustamaan pyrkimyksiä rajata talouden päätöksentekoa demokratian ulkopuolelle – ja juuri tästä TTIP on malliesimerkki.

– Ehkä suurin uhka demokraattiselle päätöksenteolle on tiedon puute. TTIP:n tapauksessa puute on ollut suuri, neuvotteluista on annettu tietoja vain kansalaisliikkeiden painostuksesta, pohjusti Attac-aktiivi Santeri Laurila.

Tuon tiedonpuutteen paikkaamisessa on Tampereen yliopiston väitöstutkija Marko Juutinen tehnyt uraauurtavan teon. Attacin tilaamana työnä Juutinen on koonnut satunnaisista asiakirjavuodoista, raporteista ja haastatteluista irronneet tiedonmuruset yksiin kansiin suomenkieliseen raporttiin, TTIP-sopimuksen tavoitteet ja kritiikki – Onko syytä huoleen?

Kiina Euroopan tasolle – vai toisin päin?

Onko siis syytä huoleen? SAK:n mielestä sopimuksen mahdolliset hyödyt ovat suuremmat kuin huolenaiheet – onnistuessaan se toisi mukanaan paljon kaivattua työtä ja talouskasvua. Marko Juutinen ei väitettä allekirjoita.

– Ratkaiseeko sopimus EU-alueen yli 10% työttömyyden? Ei ratkaise, hän toteaa ykskantaan.

– Komissio väittää, että sopimus toisi jokaiseen kotitalouteen 500 euroa vuodessa lisää. Mutta milloin talouskasvu on jakaantunut tällä tavalla tasaisesti? Sopimus kytkeytyy pikemminkin tuloeroja vahvistavaan prosessiin, tutkija muistuttaa.

Suomessa ay-liikkeen edustajat ovat markkinoineet sopimusta myös uutena globaalina työehtojen ”kultastandardina”. Ajatuksena on, että kun USA ja EU harmonisoivat työehtonsa, Kiinankin on tavoiteltava samaa työehtojen tasoa.

Eurooppalaisten työläisten kannalta asiassa on vain yksi ongelma – me olemme diilissä häviävänä osapuolena. Harmonisointi USA:n tasolle tarkoittaisi eurooppalaisen työlainsäädännön heikentämistä.

– Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksista kuin muutaman. Siellä on paljon työssäkäyviä köyhiä, ay-liikkeen vaikutusvalta on heikompi, Juutinen luettelee.

Politiikka pois politiikasta

Pohjimmiltaan on kyse poliittisen päätöksenteon ja talouden välisestä suhteesta, toteaa tutkija. Samalla kun TTIP avaa markkinoita, se rajaa päätöksiä politiikan ulkopuolelle.

– TTIP-sopimus tulee olemaan elävä sopimus. Kirjain ja muoto ei ole sinetöity ja pysyvä, vaan sitä voidaan kehittää. Tarkoituksena on luoda mekanismi, jolla EU:n ja USA:n välistä politiikkaa kehitettäisiin aina niin, että lainsäädäntö vastaa toinen toisiaan.

Käytännön varoittava esimerkki löytyy elintarviketurvallisuuden alalta.

– USA:ssa tutkimukset elintarvikkeiden haitallisuudesta käynnistyvät vasta sitten, kun joku huomaa, että perhana, tästä saa näpyn naamaan. EU:ssa sen sijaan pitää olla etukäteen tieto, että tuote on turvallinen.

– TTIP:ssä yhteinen lähtökohta harmonisoinnille on tieteellisyys, mutta eihän tiede kerro meille sitä riskitasoa, jota kansalaisten pitää sietää. Se on poliittinen kysymys, Juutinen muistuttaa.

– Päätöksenteon yhtenäisyydestä vastaisi oma elimensä, ei parlamentti.

Raportista ilmenee myös, että toteutuessaan TTIP käytännössä tekisi EU:n ilmastotavoitteet tyhjäksi.

Selonteko on ladattavissa Suomen Attacin verkkosivuilta, www.attac.fi.

Maailmanlaajuinen toimintapäivä vapaakauppasopimuksia vastaan lauantaina 18. huhtikuuta, kokoontuminen Helsingin Narinkkatorilla klo 14. Lisätietoja www.vapaakauppa.fi.