Kapitalismin kriisi

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 34 / 19.9.2008

Uusin kaaos Wall Streetillä – pahin finanssimullistus USA:ssa 1930-luvun suuren laman jälkeen – korostaa maailman finanssikriisin mittasuhteita ja tarpeetonta tuhoa, jonka sokea kilpailu kapitalismin ytimessä on aiheuttaa.

Kuten muistetaan, nykyinen rahoitusmarkkinoiden kriisi alkoi runsas vuosi sitten asuntomarkkinakuplan puhkeamisesta.

Kolme tuhatta triljoonaa dollaria paloi hyvin lyhyessä ajassa kansainvälisillä pörssi- ja velkakirjamarkkinoilla. Pääoman tuhoutuminen alkoi suurrahastojen (funds) konkursseilla. Kyse oli suursijoittajien ja pankkien investoinneista USA:n asuntomarkkinoilla. Velkaantuminen kasvoi räjähdysmäisesti yli velkaantuneiden takaisinmaksukyvyn. Pankit möivät eteenpäin takaamattomien lainojen velkakirjoja. Toisin sanoen asuntovelasta tehtiin kauppatavaraa. Kuplan puhkeaminen oli väistämätöntä.

Tämän kriisivaiheen jälkeen tuudittauduttiin välillä jo siihen uskoon, että rahoitusmarkkinoiden kriisi on hallinnassa. Kunnes kriisi pyyhkäisi maaliskuussa markkinoilta Bear Stearnsin, joka myytiin liittovaltion tuella JP Morgan Chaselle.

Viime viikolla USA:n valtiovarainministeriö otti haltuunsa asuntolainoja rahoittavat Fannie Maen ja Freddie Macin ja takasi niiden liikkeeseen laskemat lainat.

Ja viime maanantaina rahoitusmarkkinoiden kriisi kaatoi USA:n neljänneksi suurimman investointipankin Lehman Brothersin ja ajoi investointipankki Merrill Lynchin Bank of American syliin.

Samaan aikaan näytti myös siltä, että jättimäinen vakuutusyhtiö AIG eli American International Group ajautuisi konkurssiin. USA:n keskuspankki Fed myönsi valtionvarainministeriön tukemana AIG:lle 85 miljardin dollarin eli noin 60 miljardin euron hätäapulainan, jonka vakuudeksi AIG tiettävästi antoi koko satojen miljardien omaisuutensa.

Lainan myöntämisen taustalla oli pelko, että AIG:n ajautuminen konkurssiin olisi aiheuttanut lisää kuohuntaa rahoitusmarkkinoilla ja ollut erittäin vakava isku maailmantaloudelle. AIG:n romahdus olisi samalla vienyt vakuutusturvan monilta pankeilta ja sijoitusrahastoilta USA:ssa ja eri puolilla maailmaa.

Nyt sitten odotetaan sydän kylmänä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Paheneeko kriisi joidenkin ennustamaksi todelliseksi finanssitsunamiksi? Ovathan liipasimella monet muutkin yhtiöt, muun muassa Floridan suurin pankki Bank United ja säästöpankki Washington Mutual. Ja leviääkö syöksykierre muualle maailmaan?

USA:n kriisin vaikutukset näyttävät heijastuvan jo muun muassa Eurooppaan. Brittiläinen pankkikonserni Halifax Bank of Scotland menetti 30 prosenttia arvostaan tiistaina. Saksan kolme suurinta pankkia Commerzbank, Deutsche Bank ja Allianz ovat myös menneet vahvasti miinukselle. Euroopan keskuspankki pumppasi ylimääräistä rahaa markkinoille 30 miljardin dollarin edestä ja Bank of England arviolta noin 6,3 miljoonan euron edestä. Useat EU-maat ovat ajautumassa tai jo ajautuneet taantumaan.

Kävi niin tai näin, rahoitusmarkkinoiden kriisi on jo jättänyt ylistetystä USA:n talousmallista vain rauniot jäljelle. Varsinkin 1970-luvun puolivälistä eteenpäin USA:n liikemaailma ja kummankin pääpuolueen poliitikot ovat hehkuttaneet ”vapaan markkinatalouden” mukaisten ratkaisujen, kuten liiketoiminnan sääntelyn purkamisen, julkisten palvelujen yksityistämisen ja ”joustavien” työmarkkinoiden voittokulkua. Vuosikymmeniä työtätekeville on saarnattu ”henkilökohtaista vastuuta” ja köyhiä haukuttu heidän ”riippuvuudestaan” yhteiskunnan tuesta.

Nyt Wall Street inuu hallitukselta kymmenien miljardien halpakorkoisia hätäapulainoja suurfirmojen pelastamiseksi veronmaksajien kustannuksella tai jopa niiden ”sosialisoimiseksi”. Samaan aikaan samojen firmojen asuntolainahuijauksen uhreiksi joutuneet miljoonat ihmiset on ajettu pois kodeistaan.

Kannattaa katsoa sillä silmällä ja valppaasti Suomenkin nykymenoa ja nähdä esimerkiksi kokoomuksen valheellisen vaalimainonnan taakse.

Nykyinen kriisi osoittaa taas kerran, ettei mitään kestäviä ratkaisuja voida saada aikaan voitontavoitteluun perustuvassa järjestelmässä. Koko finanssijärjestelmä on otettava pois yksityisten bisnesmiesten käsistä ja kansallistettava demokraattisessa valvonnassa olevaksi järjestelmäksi.

ERKKI SUSI