Kiista sotilaallisesta kriisinhallinnasta
Maata on marraskuun loppupuolelta lähtien ravistellut kiista sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Kiistan taustalla on hallituksen eduskunnalle antama ja sittemmin sieltä pois vetämä esitys (HE 110/2005) uudeksi sotilaallista kriisinhallintaa koskevaksi laiksi, jonka tarkoitus on korvata nykyinen rauhanturvaamislaki.
Miksi uusi laki?
Nykyisin voimassa olevan rauhanturvaamislain lähtökohta on vuodessa 1984, jolloin säädettiin laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistehtäviin. Lakia on sen jälkeen muutettu useaan kertaan. Viime aikojen merkittävimpiä muutoksia ovat olleet vuonna 1993 annettu laki, jossa YK:n rauhanturvaamistoimintaan osallistumisen rinnalle kirjattiin mahdollisuus osallistua tarvittaessa myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK, vuodesta 1995 lähtien Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ) kansainväliseen rauhanturvaamistehtävään.
Vain kahta vuotta myöhemmin 1995 lakia muutettiin siten, että se mahdollisti osallistumisen laajentuneeseen kriisinhallintaan, johon kuuluu myös humanitaarista avustustoimintaa ja siviiliväestön suojaamista. Lakimuutokseen sisältyi myös valtuutus ”rajoitettuun aseelliseen voimankäyttöön”. Vuoden 1995 lakimuutos esti kuitenkin edelleen suomalaisjoukoilta valtuudet sotilaalliseen pakottamiseen.
Viimeksi mainittu este poistettiin rauhanturvaamista koskevalla vuoden 2000 lakimuutoksella. Muutosta perusteltiin sillä, että operaatioihin tulisi voida osallistua täysimääräisesti sen jälkeen kun osallistumispäätös on tehty.
Edellä todetun jälkeen joudutaan kysymään, mihin hallituksen uudella esityksellä tähdätään…….
SEPPO RUOTSALAINEN
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
