KOLUMNI: Niin kylmää että polttaa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 43/2006.

Viime päivinä on keskusteltu paljon väkivallan käytöstä. Kimmokkeen keskustelulle antoi vartijoiden väkivaltaisen käyttäytymisen paljastava video.

Kysymys ei ole uudesta ilmiöstä, vastaavia tapauksia on ollut aiemminkin. Yllättävää kuitenkin oli ihmisten reaktio: radion aamugallupin vastaajista puolet piti vartijoiden toimintaa hyväksyttävänä.

Medialle tapahtuma oli onnen potku – aiheesta riitti ruodittavaa moneksi päiväksi. Iltapäivälehdet menivät kaupaksi, ja lukijat saivat kiinnostavan päivittelykohteen. Kuinkahan moni lukija mahtoi miettiä, miten vartijat koulutetaan tai mihin heitä käytetään? Ja miksi yleensäkään tarvitaan laumoittain vartijoita?

o o o

Tapaus paljasti karusti, kuinka nopeasti yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut ja asenteet koventuneet. Yhä useampi hyväkyy institutionaalisen väkivallan käytön ”toisia” kohtaan. Aina kuolemanrangaistukseen saakka.

Vielä muutamia viikkoja sitten ihmettelin puolalaisten käsityksiä kuolemantuomioista. En enää.

Viimeviikkoisen kyselyn mukaan lähes kolmannes suomalaisista hyväksyisi teloitukset.

Miten näin raju mielipiteenmuutos on mahdollista? Vastaus löytyy helposti selaamalla viime kuukausien lehtiä. Saddam Husseinin oikeudenkäynnin uutisoijia eivät turhat journalistin ohjeet ole rasittaneet. Ei ihme, että Saddamin hirttämistä vaaditaan jo marttojen keskustelupalstallakin.

Puhumattakaan yliopistosta. Siellä ollaan niin avarakatseisia, että Saddamin hirttäminen on löytänyt tiensä jopa humanistina itseään pitävän luennoitsijan esimerkkeihin: vaihtoehtoisina arvoasetelmina, joilla ei ole totuusarvoa, esitetään A. Saddamin teloitus, hurraa ja B. Saddamin teloitus, hyi.

Onneksi tällaiset esimerkit eivät vielä ole levinneet koulukirjoihin saakka, mutta kuka tietää, ehkä sekin vielä nähdään.

o o o

Järkeviäkin mielipiteitä onneksi löytyy: toimittaja Pekka Vehviläinen kirjoittaa viime viikon Journalistissa osuvasti: Teloittaminen häpäisee kohteensa ja toteuttajansa.

Jostain syystä häpeän jo nyt. En niitä, jotka hyväksyvät kuolemanrangaistuksen ja väkivallan käytön, vaan päättäjiä, jotka toimillaan ovat saaneet kaiken tämän aikaan.

ANNELI FORSS