Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    ”Kulttuurinen kansanmurha” Tiibetissä?

    Arkiston arkiston artikkeli
    9.5.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 19 / 9.5.2008

    Kiinan vastainen kampanja Tiibetin varjolla jatkuu, ja se tulee todennäköisesti jatkumaan, kenties kiihtymäänkin aina Pekingin elokuussa alkaviin olympiakisoihin saakka.

    Seuraavassa referoidaan norjalaisen Tromsön yliopiston professorin Floyd Rudminin arvioita kampanjasta.

    Tekopyhyyden huippu

    Kampanjan keskeisiä väitteitä on, että tiibetiläiset kärsivät ”demografisesta aggressiosta” ja ”kulttuurisesta kansanmurhasta” Rudmin huomauttaa, että vastaavia termejä ei käytetä, kun on kyse Espanjan ja Ranskan politiikasta maiden baskivähemmistöä kohtaan, ei myöskään, kun on kyse Havaijin kuningaskunnan liittämisestä USA:han 1898.

    Puhumattakaan Diego Garciasta. Vuonna 1973 Iso-Britannia karkotti väkivalloin koko alkuperäisväestön Intian valtameressä sijaitsevalta Diego Garcian saarelta. Ihmisten sallittiin ottaa mukaansa vain yksi matkalaukku vaatteita varten, ei mitään muuta. Perheiden kotieläimet kaasutettiin ja sitten poltettiin.

    Se oli Rudminin mukaan täydellistä etnistä puhdistusta ja kulttuurista tuhoa. Ja miksi? USA:n suuren lentotukikohdan rakentamiseksi saarelle. Tukikohtaa on käytetty Afganistanin ja Irakin pommittamiseen.

    ”Kun olympiakisat tulevat Lontooseen 2012, Dalai-lama ja Desmond Tutu varmaankin johtavat mielenosoittajia, jotka protestoivat Diego Garcialla suoritettua ”demografista aggressiota” ja ”kulttuurista kansanmurhaa” vastaan. YK:n pääsihteeri, Ranskan presidentti, Saksan liittokansleri, uusi USA:n presidentti ja koko USA:n kongressi varmaankin boikotoivat avajaisseremonioita”, Rudmin piikittelee.

    Rudmin pitää tekopyhyyden huippuna moraalista teeskentelyä Lhasan mellakoista samaan aikaan kun USA, Britannia ja yli 40 muuta halukkaiden koalitioon kuuluvaa maata käyvät hyökkäyssotaa Irakia vastaan.

    ”Yli miljoona irakilaista on nyt kuollut; viidestä miljoonasta on tehty pakolaisia. Läntiset maahantunkeutujat eivät ehkä ole tekemässä ”kulttuurista kansanmurhaa”, mutta he ovat tekemässä suunnattoman mittakaavan kulttuurista hävitystä, ja nimenomaan läntisen sivilisaation kehdossa.”

    ”Ja kuten kaikki tietävät, mutta vain harvat uskaltavat sanoa, termejä ”demografinen aggressio” ja ”kulttuurinen kansanmurha” voidaan kaikkein täsmällisimmin käyttää Israelin siirtokuntapolitiikasta ja palestiinalaisasutusten järjestelmällisestä hävittämisestä. Siitä Dalai-lama on hiljaa. Mielenosoittajat eivät heiluta lippuja katepillareiden maan tasalle jyräämien kotien, tuhottujen puutarhojen tai kuolleiden palestiinalaislasten puolesta.”

    56 vähemmistökansallisuutta

    Rudmin muistuttaa, että Kiinan hallitus on vastuussa ihmiskunnan neljänneksen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tässä valossa on ymmärrettävä sen kanta, että rotumellakoita ja kapinointia ei voida sietää, ei edes silloin kun niihin ryhtyvät buddhalaiset munkit.

    Rudmin palauttaa mieliin, että kiinalainen sivilisaatio oli jo vanha, kun egyptiläiset alkoivat rakentaa pyramideja. Mutta viimeiset 200 vuotta eivät ole menneet hyvin.

    ”Kahdessa oopiumisodassa kiinalaiset pakotettiin tuomaan huumeita, ja eurooppalaiset ottivat haltuunsa rannikkoalueet askeleena täydelliselle siirtomaaherruudelle. Sitten tulivat boksarikapina, Manchu-dynastian romahdus, sisällissota, Japanin julma invaasio ja miehitys, lisää sisällissotaa, sitten yhteiskunnan kommunistinen vakauttaminen ja muuttaminen, sitten Maon kulttuurivallankumous. Sellaiset tapahtumat aiheuttivat kymmenien miljoonien ihmisten kuoleman. Näin ollen Kiinan aiemmassa historiassa on hyviä syitä sille, miksi yhteiskunnallinen järjestys on korkeampi prioriteetti kuin yksilölliset oikeudet.”

    Rudminin mielestä tätä taustaa vasten tarkasteltuna Kiinan harjoittama vähemmistöjensä kohtelu on kuitenkin ollut esimerkillistä verrattuna siihen, mitä läntinen maailma on tehnyt vähemmistöilleen. Tuhansien kiinalaisen herruuden vuosien jälkeen maassa on yhä yli 50 vähemmistöä (56). Sitä vastoin eurooppalaisten Pohjois- ja Etelä-Amerikassa harjoittaman muutaman sadan herruusvuoden jälkeen alkuperäiset vähemmistökulttuurit on tuhottu tai ajettu täysin marginaaliseen asemaan. …

    ERKKI SUSI


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    20260910 142615
    Ulkomaat
    19.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Toimittajien havainnot voivat auttaa myös Kiinaa näkemään omat ongelmansa

    Harvoin pääsee kuulemaan korkean tason kiinalaiselta puoluejohtajalta näin suoraa viestiä toimittajille: kertokaa, mitä näette, myös silloin, kun havaitsette ongelmia.

    20260911 201038
    Kulttuuri
    18.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kiinalainen pukeutuu dynastiaan

    20260909 092918
    Uutiset
    17.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleisöt siirtyvät sosiaaliseen mediaan

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!