Lenin työttömyyden syistä

Leninin lähtökohtana työttömyyden syiden tarkastelussa on Marxin suorittama pääoman kasautumisen erittely.

Lenin kirjoittaa, kuinka pääoman kasautuminen edistäessään työläisten joutumista koneiden syrjäyttämiksi ja luodessaan toisessa kohtiossa rikkautta ja toisessa kurjuutta synnyttää myös niin sanotun ”työväen vara-armeijan”, työväen ”suhteellisen ylijäämän” eli ”kapitalistisen liikaväestön”. Engels kutsui ilmiötä työttömänä olevien työläisten reserviarmeijaksi. Se ilmenee monissa muodoissa ja suo pääomalle tilaisuuden laajentaa tuotantoa erittäin nopeasti.

Lenin pani merkille, että kapitalismin kehityksen myötä kotiteollisuudenharjoittajat, käsityöläiset ja talonpojat köyhtyvät yhä enemmän ja menevät työläisiksi tehtaisiin, jättävät kylät ja lähtevät kaupunkeihin. Suurten metropolien laitamille syntyy slummeja ja nuoret eivät löydä töitä. Pienisännällä olleiden parin kolmen työläisen tilalle ilmaantuu suuri joukko työläisiä, jotka tulevat eri paikkakunnilta juurettomina vierastyöläisinä ja lakkaamatta vaihtuvat. Tällöin kapitalistien valta työläisiin nähden voimistuu.

Leninin mukaan liikaväestöä muodostuu kaikilla teollisuuden aloilla, minne kapitalismi vain tunkeutuu. Hän jakaa liikaväestön kolmeen pääkategoriaan:

1. Työttömät eli senhetkinen liikaväestö;
2. Piilevä liikaväestö eli maalaisväestö, joka kapitalismin kehittyessä menettää taloutensa eikä löydä työmahdollisuuksia maatalouden ulkopuolelta. Globalisaation myötä tämä väestö muodostaa pakolaisten ja maahanmuuttajien tulvan, kun siirtolaisuus ei enää toimi;
3. Patoutuva liikaväestö. Sitä käytetään ehdoilla, jotka ovat tavallista tasoa alempana: vierastyöläiset, pätkätyöläiset… 

Lenin toteaa, ettei tarvitse olla profeetta voidakseen ennustaa romahduksen kiertämättömyyttä, joka aina seuraa teollisuuden ”kukoistusta”. Tällainen romahdus tuhoaa joukoittain pikkufirmoja ja heittää joukoittain työläisiä työttömien riveihin. Tämän logiikan esilletuomisessa on sosialisteilla ja kommunisteilla työkenttää.

Kapitalistinen suurteollisuus luo Leninin sanonnan mukaan vaeltajatyöväenluokan. Se muodostuu maaseutuväestöstä, mutta se työskentelee pääasiallisesti teollisuustöissä. Lenin siteeraa Marxia: ”Se on pääoman kevyttä jalkaväkeä, jota heitetään paikasta toiseen pääoman tarpeen mukaan… Vaeltajatyöläisiä käytetään erilaisiin rakennustöihin…”.  Koneellisen suurteollisuuden olemassaolon ja kehityksen ehdoksi on tullut valtavan reserviarmeijan muodostuminen työttömistä ja mihin työhön tahansa suostuvista ihmisistä.

Lenin tutki kapitalistisen liikaväestön konkreettisia muotoja Venäjällä. Hän arvosteli niitä poliitikkoja, jotka eivät käsittäneet valtavan reservityöläisjoukon välttämättömyyttä Venäjän kapitalismin itse olemassaololle ja kehitykselle.

Tänä päivänä Venäjällä on 15 miljoonaa vierastyöläistä etupäässä entisistä Keski-Aasian neuvostotasavalloista. He ovat ”laittomia” eli lainsuojattomia ja oikeudettomia – edullista halpatyövoimaa työnantajille. Näiden surkeissa oloissa elävien ja työskentelevien vierastyöläisten ongelmat luovat myös yhteiskunnallisesti räjähdysalttiin poliittisen tilanteen. Myös Eurooppaa koettelevat samat ongelmat.

Työttömyys on kapitalismin pahimpia vitsauksia. Lenin näki työttömyyden ja äärimmäisten toimeentulovaikeuksien lisääntymisen kuuluvan kapitalismin olemukseen.