Lenin voitti täit
Tutkija Leena Huldén on kirjassaan Kuusijalkainen vihollinen – niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin (Schildts 2008) tuonut esiin vaatetäiden merkityksen rintamaoloissa.
Täit levittivät rintamalla pilkkukuumetta. Vuosina 1917-1921 yli 25 miljoonaa venäläistä sairastui pilkkukuumeeseen. Heistä tautiin kuoli 2,5–3 miljoonaa.
Lenin julisti sodan täitä vastaan. Saippua ja hygienia otettiin aseiksi. Lenin totesi kansalaissodan aikana: Joko vallankumous voittaa täit tai täit voittavat vallankumouksen.
Huldénin mukaan Lenin kuuluu niihin erittäin harvoihin, joiden voidaan sanoa voittaneen vaatetäin. Tämäkin saavutettiin vasta suurten menetysten jälkeen.
Kenraali Judenitshin oli vuonna 1919 pakko pysäyttää hyökkäyksensä Pietariin, kun täiden levittämä pilkkukuume teki hänen armeijansa taistelukyvyttömäksi.
Kysymykseen, kuka voitti ensimmäisen maailmansodan, voidaan epäröimättä antaa vastaukseksi: vaatetäi.
Täi voitti Napoleoninkin. Napoleonin itään hyökänneestä 600 000 miehen armeijasta palasi 3 000 miestä. Pakkasen ohella vaatetäi oli tappava pilkkukuumetta levittäessään. Vaatetäi nimittäin selviää kylmässä. Napoleonin vaatetäi voitti, mutta hävisi Leninille.
Huldénin mukaan sodassa kuusi- ja kahdeksanjalkaisia vihollisia vastaan on kyllä saavutettu tilapäistä menestystä, mutta vielä ollaan kaukana voitosta. Täitä on yli 3 000 lajia. Ihmisestä toiseen leviäviä verenimijöitä ovat mm. päätäi ja satiaiset.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!