Lens Politicassa julkista tilaa ja ruoantuotantoa

Yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaali Lens Politica järjestetään marras-joulukuun vaihteessa jo seitsemännen kerran. Helsinkiläisen elokuvafestivaalin teemoja ovat muun muassa julkinen tila ja katutaide, ruoantuotanto ja luonnonvarat sekä siirtolaisuus ja naisten asema.

Tuttuun tyyliin yleisö pääsee jälleen haastamaan taiteilijoita keskusteluun lähietäisyydeltä.

Ronald McDonaldin kidnappaamisesta tunnettu aktivistiryhmä FLA (Food Liberation Army) julkistaa festivaalilla ruokapoliittisen manifestinsa ja havainnollistaa, kuinka nykyaikainen ruokaketju on yksi suurimmista ilmastonmuutoksen, sairauksien sekä taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden aiheuttajista. Taiteilija Jani Leinosen isännöimässä tilaisuudessa näytetään myös uutta piilokameramateriaalia FLA-ryhmän ja McDonald’sin oikeudenkäynnistä sekä Ronaldin kidnappauksesta.

Teemaan liittyen esitetään ruoantuotantoa ja luonnonvaroja käsitteleviä dokumentteja. Oscar-palkitun Jessica Yun ohjaama ja ympäristöaktivisti Erin Brockovichin tähdittämä Last Call at the Oasis (2011) luo katsauksen puhtaan veden kiihtyvään hupenemiseen ja Kristin Cantyn Farmageddon (2011) paljastaa, kuinka liittovaltion viranomaiset vainoavat luomu- ja lähiruoan tuottajia Yhdysvalloissa.

Kuluvana vuonna Helsingin katukuvaan on ilmestynyt nimettömän taiteilijan poliittista katutaidetta. Keskustan sähkökaapeissa on nähty mm. afrikkalaispoika, joka ase ohimollaan laukoo kannanottoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Nyt tekijä, Sampsa, avaa teostensa taustaa ja toteuttaa Lens Politicassa laajan näyttelyn tuotannostaan. Suomessa ennenäkemätön näyttely kommentoi julkisen tilan käyttöä yhteiskunnallisen keskustelun foorumina. Nimeä 49 999 kantava näyttely järjestetään Makasiini L3 -galleriassa Helsingin Jätkäsaaressa.

Teemaan liittyen festivaalilla esitetään Gwenaëlle Gobén dokumentti This Space Available (2011), joka kertoo ruohonjuuritason taistelusta julkisen tilan kaupallistumista vastaan sekä Brad Downeyn Public Discourse (2003), joka esittelee joukon tunnettuja newyorkilaisia katutaiteilijoita.

Siirtolaisuus on yksi festivaalin kantavista teemoista ja sitä tarkastellaan erityisesti naisnäkökulmasta. Palkitun Tony Gatlifin puolidokumentaarinen elokuva Indignados (2012) kuljettaa katsojaa nuoren siirtolaisnaisen matkassa halki vastarintaliikkeitä kuohuvan Euroopan.

Ed Moschitzin Mama Illegal -dokumentti (2011) kuvaa laittomasti Itävallassa työskennelleiden moldovalaisäitien karua kotiinpaluuta. Elokuva palkittiin Brysselin ’One World’ Human Rights Film Festivalin Grand Prize -palkinnolla kesäkuussa 2012.

Taiteilija Riiko Sakkinen esittää festivaalilla kaksi dia-esitystä. Turbo Orientalism purkaa länsimaisen populaarikulttuurin arabeja kohtaan viljelemää rasismia Arab Street Hookers -nettisivuston kuvien kautta. Syrian Democracy -esityksen kuvat puolestaan on otettu Damaskoksen kaduilla vain pari päivää ennen sisällissodan puhkeamista kesäkuussa 2012. Syyrian kriisiä käsittelee myös Iara Leen pysähdyttävä dokumentti Suffering Grasses (2012).

Lens Politican ohjelmistossa nähdään lukuisia elokuvia erilaisista tavoista toimia aktiivisesti yhteiskunnassa.

Jonathan Goodman Levittin kipeänhauskassa kasvudokumentissa Follow the Leader (2012) presidentiksi halajavat amerikkalaisteinit etsivät poliittista identiteettiään yrityksen ja erehdyksen kautta. Franco Fracassin ja Massimo Laurian dokumentti The Summit (2011) kuvaa mellakkapoliisien brutaalia väkivaltaa rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan Genovan G8-kokouksen yhteydessä vuonna 2001.

www.lenspolitica.net