Lipposen hallitus antoi rutiköyhän köyhyyspaketin

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

Paavo Lipposen (sd.) viiden puolueen hallitus päätti tiistaina
rankasti karsitusta ns. köyhyyspsaketista, joka liitetään
osaksi valtion ensi vuoden budjettia. Sosiaalipoliittisen ministeriryhmän
aiemmin esittämästä jo valmiiksi vaatimattomasta 750 miljoonasta
markasta hallitus karsi nyt pois vajaan kolmanneksen eli 220 miljoonaa markkaa,
ja lopullinen köyhyyspaketti on vain 530 miljoonan markan suuruinen.

Eniten karsittiin työministeriölle esitettyjä määrärahoja.
Myös sosiaalipuolelta jätettiin pois mm. mielenterveyspalveluihin
ja huumehoitoon tarkoitettettuja tukien lisäyksiä.

Pääministeri Lipponen myönsikin köyhyyspakettia esitellessään,
että ”ei ongelma tällä poistu”.

Päivärahoihin ei tasokorotuksia

Sen enempää työmarkkinatukeen kuin työttömän
peruspäivärahaankaan hallituksen köyhyyspaketissa ei esitetä
tasokorotusta.

Useimpien köyhyystutkijoiden mielestä nämä jo monta
vuotta ennallaan pysyneet tuet ovat selvästi jääneet jälkeen
muusta tulokehityksestä. Ensisijaisella työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla
ei yksinkertaisesti tule toimeen, mikä on ohjannut yhä enemmän
asiakkaita kuntien toimeentulotukiluukulle.

Korottamalla tuntuvasti ensisijaista työmarkkinatukea ja työttömän
peruspäivärahaa voitaisiin vähentää tarvetta turvautua
viimesijaiseen kuntien toimeentulotukeen.

Hallitus perusteli nyt ratkaisuaan olla korottamatta työmarkkinatukea
ja työttömän peruspäivärahaa sillä, että
se johtaisi automaattisesti myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan
korotukseen.

Tasokorotuksia vaille jäivät nyt myös mm. alimmat sairaus-
ja äitiyspäivärahat.

Näpertelyä ”täsmäaseilla”

Tasokorotusten sijaan hallitus tyytyy nyt näpertelemään
”täsmäaseiksi” kutsumillaan ratkaisuilla, joita markkinoidaan
työntekoon kannustavina.

Näitä ovat toimeentulotuen ja tietyn suuruisten ansiotulojen
yhteensovittaminen siten, että pienistä, enintään 3
000 markan ansiotuloista 20 prosenttia jätetään huomioimatta,
kun toimeentulotuen määrää lasketaan. Tämä
tarkoittaa käytännössä sitä, että toimeentulotukiasiakas
voi hankkia enintään 600 markan edestä ansiotuloja ilman
että se vähentää aiemman toimeentulotuen määrää.

Tämän uudistuksen ulkopuolelle jäävät käytännössä
kuitenkin kaikki ne, jotka eivät ”kannustuksesta” huolimatta
kykene hankkimaan itselleen ansiotuloja. Näin ”köyhyyspaketti”
ei tässä yhteydessä paranna tippaakaan kaikkein köyhimpien
ja syrjäytyneimpien asemaa.

Ainoa työmarkkinatukeen liittyvä muutos hallituksen köyhyyspaketissa
on työmarkkinatuen lapsikorotusten nostaminen peruspäivärahan
lapsikorotusten nykyiselle tasolle. Tämä lähinnä vain
kohtuullinen toimenpide merkitsee työmarkkinatuen lapsikorotuksen nousua
lapsiluvusta riippuen 10-18,80 markasta päivässä 25-47 markkaan
päivässä — kuluvan vuoden tason mukaan laskettuna.

Myös kansaneläkkeeseen esitetään nyt aiemmin poistetun
lapsikorotuksen palauttamista.

Neljäs rahanarvoinen uudistus köyhyyspaketissa on asumistuen
niiden normien lievä korotus, joiden perusteella määritellään,
mitä pidetään ns. kohtuullisena asumismenona.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa luvattiin tosin myös alentaa eläkeläisten
ylimääräistä sairausvakuutusmaksua — ensi vuonna 0,8
prosenttiyksikköä ja sitä seuraavana vuonna 0,4 prosenttiyksikköä.
Tätä ei voi kuitenkaan pitää osana varsinaista ”köyhyyspakettia”,
sillä näistä alennuksista on sovittu ja päätettykin
jo aikaisemmin.

”Kurssitusta” ja ”tehostamista”

Loput hallituksen köyhyyspaketista onkin sitten entuudestaan tuttua
työttömien kurssitusta ja erilaisten työvoimapoliittisten
toimien ”tehostamista”.

Keinovalikoimaan kuuluu mm. paljon keskustelua aiheuttanut työn
etsintä työttömille ulkopuolisten toimesta. Tälle toiminnalle
ei kuitenkaan sosiaalipoliittisen ministeriryhmän alkuperäisen
esityksen vastaisesti myönnetty nyt erillisiä määrärahoja,
vaan työvoimahallinto joutuu rahoittamaan työn etsintää
muista menoistaan säästämällä.

Kaiken kaikkiaan hallituksen ns. köyhyyspaketti vastaa nimitystään
vain siten, että se itsessään todellakin on rutiköyhä.

Kun valtion ensi vuoden budjetin kokonaissummaksi kaavaillaan nyt 203,3
miljardia markkaa, josta valtion velan lyhennykseen on tarkoitus käyttää
noin 20 miljardia markkaa, 530 miljoonan markan ”köyhyyspaketti”
on lähinnä irvokas.