Lisää liksaa ja työaika lyhemmäksi
Ei pidä toistaa viime laman virheitä ja tehdä reaaliansioita pienentäviä palkkaratkaisuja, evästävät nuoret turkulaiset raksamiehet Aki Haapanen ja Antti Sandberg Rakennusliiton työehtosopimusneuvotteluja.
Aki Haapanen huomauttaa, että maltillisia tulosopimuksia on tehty viimeiset 20 vuotta, eikä siitä ole seurannut mitään hyvää työläisille.
– Ottaen huomioon inflaation ja tulevat veronkorotukset esimerkiksi polttoaine- ja energiaverotuksessa palkankorotusten tulisi olla vähintään 5 prosenttia ja se on siis aivan minimikorotus. Jos palkat pysyvät ennallaan tai jopa pahimmassa tapauksessa laskevat, ostovoima heikkenee ja kysyntä vähenee sekä myöskin kuntien verotulot vähenevät, kun palkkapotti, josta veroja maksetaan, pienenee. Pääomatuloista kun ei kunnallisveroa maksetakaan, muistuttaa Haapanen.
Antti Sandbergin mielestä ei missään nimessä pidä lähteä puolen prosentin korotuslinjoille.
– Yrityksillä on rahaa, käyttäkööt niitä miljardejaan elpymiseensä. Työmiehen taskusta niitä ei kuulu kaivaa.
Kuuden tunnin työpäivä
Miesten mielestä ay-liikkeen pitäisi nostaa rohkeasti esille työajan lyhentäminen.
– Työelämässä yhä pienempi porukka hoitaa samaa työmäärää kuin ennen. Neljänkymmenen tunnin työviikko on muka liian lyhyt ja työläiset painavat ylitöitä minkä ehtivät. Tähän hyvä vastalääke olisi työajan tiputtaminen kuuteen tuntiin päivässä, sanoo Antti Sandberg.
Aki Haapanen huomauttaa, että työaikaa tulisi lyhentää ansiotasoa alentamatta.
– Vaihtoehtoina voisi olla joko 6-tuntinen työpäivä tai 4-päiväinen työviikko. Työn tuottavuus on kasvanut myös rakennuksilla valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana, silti työaika on pysynyt samana. Työn tuottavuus tulee kasvamaan entisestään ja sitä myötä työvoiman tarve vähenee samaan tahtiin, sillä tuskin rakentamisen määrässä tullaan näkemään radikaaleja muutoksia viime vuosiin verrattuna.
Haapasen mukaan ei ole mitään järkeä, että toiset tekevät pitkää päivää ja rikkovat itsensä, kun toiset pyörittelevät peukaloitaan kotosalla.
Elvytystoimet poppakonsteja
Työpaikkansa pääluottamusmiehenä toimiva Aki Haapanen ei paljoa arvosta porvarihallituksen elvytystoimenpiteitä. Asunto-osakeyhtiöille annetun korjaustuen lisäksi ei paljoa muuta löydy.
– Sitten on tietenkin nämä aina toistuvat ehdotukset työttömyysturvan heikentämisestä ja työehtosopimusten minimipalkkojen laskusta. Työllisyyspolitiikkaa sekin saattaa olla, muttei missään nimessä hyvää sellaista.
Antti Sandberg pitää porvarihallituksen elvytystä samoina tilastoja kaunistelevina poppakonsteina, joita nähtiin 1990-luvun laman aikana. Hän itse valmistui laman aikana 1992 ja työura on ollut katkonainen.
– Meidän vähän päälle kolmikymppisten joukosta löytyy runsaasti täysin työkykyisiä henkilöitä, jotka 1990-luvun laman aikaan tulivat työelämään, toisin sanoen kortistoon, ja vaikka nousu olikin jossain vaiheessa kovaa eivät nämä henkilöt päässeet siitä osallisiksi.
Nopeaan nousuun ei Sandberg usko.
– Tuskin ainakaan kovin pikaista elpymistä on odotettavissa, alamäki on aina vauhdikasta, mutta ylöspäin mentäessä aikaa kuluu. Minusta tuntuu ettemme ole vielä pohjakosketusta tehneet, vaikka jotkut innokkaimmat kapitalismin opetuslapset niin yrittävätkin saarnata, sanoo Sandberg. (MK)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
