Maailma USA:n sotilaallisissa pihdeissä
George W. Bushin
hallinnon valmistelut Irakin vastaisen sodan
aloittamiseksi ovat osa suurempaa suunnitelmaa, joka tähtää
USA:n sotilaallisen läsnäolon laajentamiseen kaikkialla maailmassa
USA:n globaalin herruuden vahvistamiseksi ja maailman öljyvarojen ottamiseksi
valvontaan. ”Terrorisminvastaista sotaa” käytetään
tässä perusteluna.
USA:n sotilaallisen läsnäolon laajentamisen tahti sekä
Persianlahdella että muualla on viime viikkoina ollut kova. Niinpä
seuraavassa esitettävät, alkusyksyn tilanteeseen perustuvat arviot
joukkojen sijoituksista ja määristä osuvat jo todennäköisesti
alakanttiin.
Vuoden 2001 syyskuun jälkeen USA:n joukot ovat rakentaneet, kunnostaneet
ja laajentaneet sotilaallisia järjestelmiään Bahrainissa,
Qatarissa, Kuwaitissa, Saudi-Arabiassa, Omanissa, Turkissa, Bulgariassa,
Pakistanissa, Afganistanissa, Uzbekistanissa ja Kirgistanissa, ottaneet
itselleen oikeuden laajennettuihin sotaharjoituksiin tai kestoltaan rajoittamattomaan
joukkojen sijoittamiseen Djiboutissa, Filippiineillä ja Georgiassa,
saaneet pääsyn Kazakstanin lentokentille ja toteuttaneet suuria
sotaharjoituksia, joihin on esimerkiksi Jordaniassa, Kuwaitissa ja Intiassa
osallistunut tuhansia sotilaita.
Tuhansia tonneja lisää sotatarvikkeita on viety Lähi-idän
ja Persianlahden valtioissa, muun muassa Israelissa, Jordaniassa, Kuwaitissa
ja Qatarissa, sijaitseviin varastoihin. Parhaillaan keskustellaan Jemenin
kanssa USA:n sotilaallisen läsnäolon laajentamisesta siellä
ja tiedustelulaitteiston rakentamisesta sinne Sudanin ja Somalian tarkkailemista
varten.
Näihin eteen työnnettyihin tukikohtiin oli jo alkusyksystä
sijoitettu arviolta 60 000 sotilasta. Määrään sisältyivät
ne 20 000-25 000 Persianlahdella olevaa sotilasta, joiden on tarkoitus
toimia Irakin vastaisen hyökkäyksen ensimmäisenä aaltona.
Varoja koulutukseen ja sotilasapuun, joita usein käytetään
helpottamaan USA:n tunkeutumista merentakaisiin sotilaallisiin asemiin,
on lisätty merkittävästi ”terrorisminvastaisen sodan”
alkamisen jälkeen. Ulkomaisten sotilaiden kouluttamiseen tarkoitettuja
varoja on ensi vuoden budjetissa nostettu 27 prosentilla. Hallituksen laajimpaan
sotilasapuohjelmaan, Foreign Military Financingiin, on varattu neljä
miljardia dollaria.
Uusi globaali varustautuminen ei edusta niinkään paluuta kylmään
sotaan, vaan pikemminkin uuden, joustavamman infrastruktuurin pystyttämistä
”kuumiin sotiin” sekaantumista tai niiden sytyttämistä
varten Lähi-idästä Kaukasiaan ja Itä-Aasiaan.
Pentagonin virkailijoiden päinvastaisista vakuutteluista huolimatta
epäillään, että monet USA:n uusista eteen työnnetyistä
tukikohdista eivät tule olemaan tilapäisiä vaan pysyviä.
USA:n ylin sotilasjohto on pitkään etsinyt Saudi-Arabialle vaihtoehtoja
käytettäväksi astinlautoina Persianlahdella suoritettavia
tulevia interventioita varten, samoin kuin pyrkinyt asemien valtaamiseen
Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa.
Puolustusministeri
Donald Rumsfeld
on ollut tahallisen epämääräisen
uusien joukkojen sijoittamisen pituuden suhteen. Sen sijaan ilmavoimien
eversti
Billy Montgomery
, joka johti lentotukikohdan laajentamista
Bishkekissä Kirgistanissa käytettäväksi Afganistanin-operaatiossa,
kertoi
Washington Post
-lehdelle: ”Minusta on oikein sanoa,
että läsnäolo tällä jatkuu pitkään vihollisuuksien
loppumisen jälkeenkin.”
Nyt Persianlahdella amerikkalaisjoukkoja komentava kenraali
Tommy
Franks
vertasi lehdistötilaisuudessa elokuussa USA:n sotilaallisen
läsnäolon pituutta Afganistanissa USA:n 50-vuotiseen läsnäoloon
Etelä-Koreassa. Ja jos Bushin hallinto nyt todella aikoo tunkeutua
Irakiin, niin monien sotilasasiantuntijoiden mukaan maan kurissa pitämiseen
tarvitaan 75 000-100 000 sotilaan joukot.
Seuraavassa tietoja USA:n sotilaallisesta levittäytymisestä
maittain.
Qatar:
USA:n pääesikunnan 600 sotilashenkilön
oli määrä saapua marraskuussa Qatariin ”harjoitukseen”,
joka voisi muuttua pitkän ajan sijoittumiseksi. Uskotaan yleisesti,
että Qatar tulee toimimaan päätukikohtana USA:n Irakin vastaisen
sodan koordinoimisessa. Pentagon alkoi työntää lisää
henkilökuntaa ja rahoitusta Qatarissa sijaitsevaan Al Udeidin lentotukikohtaan
marraskuussa 2001 siinä toivossa, että sitä käytetään
vaihtoehtona saudiarabialaisille tukikohdille Irakin vastaisessa hyökkäyksessä.
Tukikohdassa on nyt satelliittilinkein varustettu komentokeskus, mikä
tekee mahdolliseksi koordinoida tuhansia ilmaiskuja päivittäin.
Tukikohdassa, jolla on yksi Lähi-idän pisimmistä kiitoradoista,
on oli alkusyksystä sijoitettuna 3 000 sotilasta ja 50 lentokonetta,
hävittäjiä, pommikoneita ja muita. Noin 600 sotilasta oli
myös sijoitettuna qatarilaiseen ”Camp Snoopyksi” kutsuttuun
ilmakuljetustukikohtaan, jota rahtikoneet käyttävät kuljettaessaan
täydennystä Afganistanissa ja Persialahdella oleville USA:n joukoille.
Qatarissa ja Kuwaitissa on myös yli kolme tusinaa 60 000 neliömetrin
suuruista varastoa, joissa on satoja amerikkalaisia sotilasajoneuvoja tankeista
lähtien.
Jordania:
Huolimatta Jordanian edustajien julkisista lausunnoista,
joiden mukaan Jordania ei tule toimimaan Irakin vastaisen hyökkäyksen
astinlautana, USA:n ja Jordanian sotilaallinen yhteistoiminta on ollut kasvussa.
Elokuussa 2 200 USA:n merijalkaväen sotilasta osallistui Jordaniassa
”Operation Infinite Moonlight” -sotaharjoitukseen. Useiden asiantuntijoiden
mukaan sitä käytettiin peitteenä Irakin vastaisen sodan valmisteluun.
Viimeaikaisten lehtitietojen mukaan USA:n joukoilla on myös säännöllinen
pääsy Jordanian Ruwayshidissa ja Wadi-al Murbahissa sijaitseviin
lentotukikohtiin, jotka sijaitsevat lähellä Irakin rajaa.
Kuwait:
Dohan leirissä oli alkusyksystä 5 000 USA:n
sotilasta ja sen lisäksi tuhansia säännöllisesti Kuwaitissa
pidettäviin sotaharjoituksiin osallistuvia. Kaikkiaan maassa arvioitiin
olevan yli 9 000 sotilasta. Syyskuun alussa 2 000 sotilasta saapui Kuwaitiin
useita kuukausia kestävään ”Operation Desert Spring”
-sotaharjoitukseen. Kuwaitiin on tuotu osana harjoitusta yli 60 sotilasajoneuvoa,
ilmeisesti täydentämään USA:n siellä oleva aseistusta
Irakin vastaista sotaa silmällä pitäen.
Saudi-Arabia
: Kiistanalaiseen AWACS-tutkakoneiden myymiseen Saudi-Arabialle
1981 sisältyi salainen sopimus, jonka mukaisesti amerikkalaiset sopimuskumppanit
rakensivat Saudi-Arabiaan ainutlaatuisen ilma-, laivasto- ja tietoliikennetukikohtien
verkoston, joka palveli Persianlahdella olevien USA:n joukkojen operaatioiden
päätukikohtana. Tärkein näistä varustuksista on
Riadin ulkopuolella sijaitseva Prince Sultan Air Base, joka on toiminut
Irakiin ja Afganistaniin suuntautuneiden ilmaoperaatioiden koordinointikeskuksena.
Aiemmin saudiviranomaiset ilmoittivat, että sauditukikohtia ei voitaisi
käyttää USA:n iskuun Irakia vastaan. Sitten he sanoivat,
että tukikohdat ovat käytettävissä, jos interventiolla
on YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus. Viimeisin lausunto oli kielteisempi.
Miten saudit menettelevät tiukan paikan tullen, on epäselvää.
Saudi-Arabiassa on nyt yli 6 000 USA:n asevoimien sotilasta.
Oman
: USA on kunnostamassa Musnanan lentokenttää tukikohdaksi
hävittäjilleen ja B-55-pommikoneilleen. USA on käyttänyt
kolmea muuta Omanissa sijaitsevaa tukikohtaa ilmaiskuissaan Afganistaniin,
ja ne ovat käytettävissä myös Irakin vastaisessa hyökkäyksessä.
Oman on myös pääasiallinen USA:n ilmavoimien ennakkosijoituspaikka.
Bahrain
:
USA:n 5. laivastolla, joka koordinoi USA:n kaikkia
Persianlahdella ja Intian valtamerellä olevia taistelulaivoja, on päämaja
Manamassa Bahrainissa. Vajaat 20 kilometriä Manamasta etelään
sijaitsevassa Shaikh Isan lentotukikohdassa on pommikoneita ja hävittäjiä,
ja sinne on tarkoitus sijoittaa 42 lentokonetta lähitulevaisuudessa.
Yhteensä Bahrainissa oli alkusyksystä ainakin 4 000 amerikkalaissotilasta.
Yhdistyneet Arabiemiraatit
: USA:lla ei ole Yhdistyneissä
Arabiemiraateissa jatkuvaa sotilaallista läsnäoloa, mutta maan
hallitus antaa USA:n tiedustelu- ja tankkauskoneiden käyttää
tukikohtiaan ja sinne on sijoitettu ennalta USA:n sotilaskalustoa.
Diego Garcia
: Pentagon antoi elokuussa norfolkilaisen laivausyhtiön
kahdeksalle suurelle kuljetuslaivalle luvan käyttää Diego
Garcian tukikohtaa Intian valtamerellä. Tukikohtaan sijoitetut B-52-pommikoneet
tulevat todennäköisesti osallistumaan Irakin vastaiseen sotaan.
Saari voi myös palvella USA:n sotilaiden välilaskupaikka ja varusteiden
jakelukeskuksena.
Jemen
: Pentagon tutkii mahdollisuutta rakentaa tiedustelutukikohdan
jemeniläiselle Socotran saarelle. Sitä voitaisiin käyttää
Somaliaa ja Afrikan sarvea koskevan tiedustelun johtamiseen. Viime kesäkuussa
amerikkalainen ryhmä saapui Jemeniin asentamaan tiedustelujärjestelmää.
Djibouti
: Syyskuussa paljastui, että 800 amerikkalaissotilasta,
pääosin erikoisoperaatioihin tarkoitettuja joukkoja, oli sijoitettu
itäafrikkalaiseen Djiboutiin. Erikoisjoukkojen sijoittamista tukee
lähistölle sijoittunut Belleau Wood, helikopterein ja pystysuoraan
ilmaan nousevin Harrier-konein varustettu laiva, joka voidaan käyttää
Djiboutissa olevien sotilaiden kuljettamiseen taisteluun naapurimaihin.
Turkki
: Turkin Incirlikin lentotukikohta, josta käsin USA
on tehnyt ilmaiskuja ja tiedustelulentoja pohjois-Irakiin jo yli vuosikymmenen
ajan, toimii arviolta 50:n amerikkalaisen tiedustelu- ja hyökkäyskoneen
sijoituspaikkana. Pentagon suunnittelee käyttävänsä
Incirlikiä pääasiallisena lähtöpisteenä ilmasodassa
Irakia vastaan. Pentagon on kosiskellut Ankaraa suurilla asekaupoilla ja
lupaamalla mitätöidä huomattavan osan Turkin sotilasvelasta.
Georgia
: Osana 64 miljoonan dollarin koulutus- ja varusteluohjelmaa
Georgiaan on sijoitettu USA:n erikoisjoukkoja kouluttamaan 2 000 miehen
”terrorisminvastaisia joukkoja”. Niiden on määrä
partioida Pankisin solassa, jonka väitetään olevan tshetsheenikapinallisten
ja al-Qaidan suojapaikka.
Afganistan
: USA:n kaksi päätukikohtaa Afganistanissa
ovat Bagramissa, jossa sijaitsee USA:n sotilasoperaatioiden 5 000 henkilön
päämaja, ja Kandaharissa, jonne on sijoitettu 3 000-4 000
miestä sekä al-Qaida- ja taleban-vankien eristysleiri.
Pakistan
: Pakistanin presidentin
Pervez Musharrafin
kanssa
viime joulukuussa tehdyn sopimuksen perusteella USA:n joukot ovat ottaneet
haltuunsa lounais-Pakistanissa sijaitsevan Jacobabadin lentotukikohdan.
Amerikkalaisjoukot jatkavat myös Pasnin ja Dalbandinin lentokenttien
käyttämistä.
Uzbekistan
: Keski-Aasian suurimpaan lentotukikohtaan Khanabadissa
on sijoitettu 1 500 amerikkalaissotilasta. USA:n ilmavoimat katsastavat
paikkoja pystyttääkseen pysyvämmän tukikohdan Uzbekistaniin.
Kirgistan
: Manasin lentotukikohdassa on 2 000 sotilasta, joista
puolet amerikkalaisia ja puolet liittolaismaista. USA:n virkailijat väittävät,
että tukikohta suljetaan Afganistanin sodan päätyttyä.
Mutta sillä perusteella, että tukikohtaan on rakennettu keskusvoimala,
sairaala ja kaksi suurta laitoskeittiötä, USA:n joukkojen arvioidaan
sijoittuvan sinne vuosiksi.
Kazakstan
: USA ja Kazakstan allekirjoittivat viime heinäkuussa
sopimuksen, joka sallii USA:n sotilaskoneiden tehdä hätälaskuja
Kazakstanin suurimmalle siviililentokentälle Almatyssa. Lisäksi
Bushin hallinto on pyytänyt ensi vuoden budjettiin viittä miljoonaa
dollaria sotilasapua USA:n kanssa yhteensopivan lentotukikohdan pysyttämiseksi
”öljyrikkaan Kaspian” alueelle.
Tadzhikistan
: Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen
Tadzhikistan oli ensimmäisiä Keski-Aasian maita, joka tarjosi
Pentagonille tukikohtia, ylilento-oikeuksia ja maaperänsä käyttöoikeutta.
Khujandin, Lulyabin ja Kurgan-Tyuben tukikohdat ovat tarvittaessa USA:n
joukkojen käytettävissä.
Filippiinit
: Yli 1 300 USA:n sotilasta osallistui ”terrorisminvastaiseen
koulutukseen” Filippiineillä tämän vuoden helmikuusta
heinäkuuhun. Samaan aikaan USA:n sotilasapu Filippiineille kasvoi kymmenkertaiseksi,
1,9:stä 19 miljoonaan dollariin. Noin sata amerikkalaista sotilashenkilöä
jäi Filippiineille pääjoukon poistuttua. Pentagon aikoo järjestää
useita muita suuria koulutusoperaatioita Filippiineillä ensi vuonna.
