MAANANTAIKLUBI: Vasemmiston tartuttava demokratiavajeeseen

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 36/2006.

Kriittisen keskustelun ja kulttuurin avoin kohtaamispaikka Maanantaiklubi täyttää lokakuussa viisi vuotta. Klubilla on vieraillut viiden vuoden aikana yli 150 keskustelijaa ja esiintyjää. Nykyisin klubin pitopaikkana on Ravintolalaiva Wäiski Helsingin Hakaniemessä, ja keskusteluja vetävät Aino Bärlund ja Yrjö Hakanen.

Maanantaiklubin juhlakeskustelu 2. lokakuuta käsitteli uutta nuorta vasemmistoa. Pohdittiin, onko vasemmisto jälleen nousussa. Lisäksi mietittiin, mitkä ovat vasemmiston tavoitteet ja visiot 2000-luvulla. Paneelissa oli mukana nuoria naisia ja miehiä, jotka toimivat aktiivisesti puolueissa ja kansalaisjärjestöissä.

Muun muassa Attac-järjestössä vaikuttavan kansalaisaktivistin Mikael Brunilan resepti on selkeä. Hän peräänkuulutti rauhanomaista suoraa toimintaa sekä passiivista vastarintaa.

Brunila valitteli myös idealismin katoa.

– Kysymyksissä, joissa idealismin tulisi olla ohjenuorana, ollaan alistuttu reaalipolitiikalle, pahoitteli Brunila.

Hän moitti poliittisia nuorisojärjestöjä siitä, että ne radikaaleimmillaankin vain lähettävät vihaisia lehdistötiedotteita ja kutsuvat ihmisiä mielenosoituksiin.

– Miksi ei vain yksinkertaisesti kieltäydytä osallistumasta tiettyihin uusliberalistisiin prosesseihin, kysyi Brunila.

Viidesosa kuuluu uusvasemmistoon

Irene Grönroos kommunistinuorista käsitteli Tuomo Martikaisen ja Sami Fredrikssonin tutkimusta Vaalit ja politiikka, joka selvittää pääkaupunkiseudun nuorten poliittisia asenteita. Tutkimuksessa jaoteltiin nuoret neljään ryhmään.

Sen mukaan viidesosa pääkaupunkiseudun nuorista aikuisista (18–30-vuotiaat) kuuluu niin sanottuun libertaariseen uusvasemmistoon. Ryhmästä enemmistö on naisia.

– ”Uuskonservatiiveihin” taas kuuluu huomattavan paljon alemmin koulutettuja miehiä. Tutkimuksen mukaan tästä ryhmästä noin 40 % ei äänestä vaaleissa. Tämän pitäisi huolestuttaa sekä poliittista vasemmistoa että nykyisiä vallassa olevia päättäjiä, totesi Grönroos.

Hänen mukaansa monet poliittisesti aktiiviset nuoret eivät miellä itseään vasemmiston tai oikeiston edustajiksi. He näkevät vaikutusmahdollisuutensa kansalaisjärjestöissä.

– Esimerkiksi rauhanliike on ollut aktiivinen 2000-luvulla. Etenkin vuoden 2003 Irakin sodan aikoihin tuli paljon ihmisiä mukaan rauhanliikkeen toimintaan.

Grönroos ihmetteli miksi puolueet eivät näe, että nuoret uskovat juuri tämänkaltaiseen vaikuttamiseen. Hänen mielestään puolueiden pitäisi toimia enemmän yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa….

TOMMI LIEVEMAA

* Seuraava Maanataiklubi 6. marraskuuta Ravintolalaiva Wäiskissä. Vapaa pääsy. Tervetuloa!