Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Miksi on syytä sanoa EI uudelle EU-sopimukselle?

    Arkiston arkiston artikkeli
    26.10.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 39/2007

    EU-maiden johtajat sopivat Lissabonin huippukokouksessa uudesta Euroopan unionin perussopimuksesta. Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä hylättyä perustuslakia ajetaan nyt läpi toisella nimellä ja jaettuna kahteen osaan – Sopimus Euroopan unionista ja Sopimus Euroopan unionin toiminnasta.

    Suomen hallitus aikoo tuoda sopimuksen eduskunnan ratifioitavaksi helmikuussa, ja ilman kansanäänestystä.

    Suomen kommunistinen puolue vastustaa esitettyä perussopimusta. Samoin tekevät muut EU-maiden kommunistiset ja radikaalit vasemmistopuolueet, Yhtyneen vasemmiston ryhmä EU-parlamentissa, Euroopan vasemmiston puolue, useiden maiden ammattiliitot, Euroopan Attacit ja monet muut kansalaisliikkeet.

    Tähän artikkeliin on koottu kahdeksan keskeistä syytä sanoa EI uudelle EU-sopimukselle. Ne ovat myös perusteita sille, miksi vaadimme sopimuksesta kansanäänestystä.

    1. Kansalaiset sivuutettu

    Perussopimus koskee jokaista EU-maiden kansalaista, mutta kansalaiset on sivuutettu sopimuksen valmistelussa ja päätöksenteossa.

    Kun euroeliitin sopima EU:n perustuslakiesitys törmäsi kansalaisten laajaan vastustukseen, yritetään se viedä nyt läpi toisella nimellä ja välttäen kansanäänestyksiä. Perustuslain sijasta puhutaan sopimuksista, lakien sijasta asetuksista ja direktiiveistä. Sopimuksesta on jätetty pois perustuslakiesitykseen sisältyneet maininnat unionin symboleista (lippu, hymni ja motto).

    Valmistelun epädemokraattisuutta kuvaa se, että satojen artiklojen ja sivujen sekä kymmenien liitteiden sopimustekstejä ei edes julkaistu kokonaisuutena ennen kuin hallitusten päämiehet hyväksyivät ne.

    2. Vahvistaa uusliberalismin säännöksi

    Sopimuksella on tarkoitus tehdä markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauteen perustuvasta uusliberalistisesta politiikasta sääntö, jolle kaikki muu on alisteista. Se institutionalisoidaan määrittelemällä oikeistolaiset opit ”kilpailukykyisestä sosiaalisesta markkinataloudesta” ja markkinaehtoisen talouspolitiikan normit perustuslain kaltaiseksi normiksi.

    Kun ”vapaan kilpailun” kirjaaminen perustuslain 3. artiklassa unionin tavoitteeksi herätti laajaa vastustusta, on se jätetty pois uuden sopimuksen 3. artiklasta. Sama asia on kuitenkin kirjattu muihin artikloihin. Lisäksi Lissabonissa sovittiin pöytäkirja 6, jonka mukaan ”3. artiklan mukaisiin sisämarkkinoihin kuuluu järjestelmä, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy”.

    Lisäksi sopimuksessa ”kielletään rajoitukset, jotka koskevat pääomaliikkeitä” ja annetaan unionille ”yksinomainen toimivalta sisämarkkinoiden kilpailusääntöjen vahvistamisessa”.

    Sopimukseen on otettu sellaisenaan talous- ja rahaliiton kriteerit, joissa rahamarkkinoiden vapaus ja hintavakaus syrjäyttävät työllisyyden, julkisten palvelut ja sosiaalisen Euroopan tavoitteet. EU:lle annetaan myös valta ”varmistaa” jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittaminen näihin puitteisiin.

    3. Voimistaa yksityistämistä

    Ehdotettu sopimus antaa unionille oikeuden päättää neuvoston – eli jäsenvaltioiden hallitusten – enemmistöllä siitä, mitkä ovat julkisia palveluja ja mitä palveluja on pakko kilpailuttaa.

    EU saa vallan tehdä muun muassa palveluja koskevia kauppasopimuksia. Tämä koskee esimerkiksi Maailman kauppajärjestön GATS-sopimusta palvelujen vapaakaupasta.

    Laajaa huolta julkisten palvelujen kohtalosta rauhoitellaan sillä, että sopimukseen liitettiin pöytäkirja 9. Sen mukaan kansallisten ja paikallisten viranomaisten ”keskeinen asema ja laaja harkintavalta” palvelujen järjestämisessä kuuluvat unionin arvoihin eikä sopimus rajoita jäsenvaltioiden valtaa järjestää ”yleistä etua koskevia, muita kuin taloudellisia palveluja”.

    Viime kädessä EU-tuomioistuin ratkaisee sen, mikä tällaisen pöytäkirjan merkitys on. Joka tapauksessa on selvää, että sopimuksen mukaiset Emu-kriteerit ja pääomaliikkeiden vapauteen liittyvä veronkierto rajoittavat julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta.

    Sopimus ja siihen liittyvä Euratom-sopimus tähtäävät myös yhteisiin energiamarkkinoihin, mikä on omiaan vahvistamaan suurten kansainvälisten energiayhtiöiden asemaa….

    YRJÖ HAKANEN

    Kirjoittaja on SKP:n puheenjohtaja


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Teollisuusliiton Sisä Suomen aluetoimitsija Antti Salonen kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Politiikka
    6.11.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Teollisuusliiton Antti Salonen: Työntekijöille kuuluu suurempi osuus työn tuottamasta arvosta

    Palkansaajien ostovoima, työsuhdeturvan vahvistaminen, työmarkkinarikollisuuden torjunta ja työajan lyhentäminen ovat Teollisuusliiton keskeisiä tavoitteita ennen seuraavia ed

    SKPn varapuheenjohtaja Jiri Mäntysalo vastaanotti taideteoksen sekä teoksen Sosialismin teoria ja käytäntö Vietnamissa. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    5.11.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vietnamilaisdelegaatio Helsingissä

    Terrakottasotilaat saivat kypärät, poliitikot lisää kuria ja kontrollia Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Ulkomaat
    2.11.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kiina vastaa uuden kehitysvaiheen haasteisiin – henkilöstöpäätöksiä ja korruption vastaista työtä

    KansA112717 nettiin
    Politiikka
    2.11.2026
    Jukka Pietiläinen
    Tilaajille

     Vasemmistoliitto hallituksessa 

    Anish Kapoorin Ancestor Serlachiuksessa – punainen vieras toisesta ajasta Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Kulttuuri
    2.11.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Punainen vieras toisesta ajasta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!