Miksi pienituloinen nainen äänestää hyvätuloista miestä?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 1/2007.

Tiedämme, ettei naisten tasa-arvo ole toteutunut sadassa vuodessa kuten tavoitteena on ollut.

Onko katsottava peiliin? Ehkä ei niinkään aktiivisten ja tietoisten naisten, mutta sen suuren naisten joukon, joka ei ole jostain syystä ymmärtänyt asemaansa yhteiskunnassa – rikkaiden miesten hallitsemassa maassa ja maailmassa, jossa eivät äitien ja lasten äänet kuulu.

– Kun rikkaat miehet valitaan päättämään lainsäädännöstä ja kansakunnan asioista, ei varmaan painopisteenä ole pienituloisten naisten ja heidän perheidensä aseman parantaminen. Näin kuitenkin valtaosa naisista on edusmiehensä eduskuntaan valinnut vuosi vuodelta, pohtii Demokraattisen naisverkoston puheenjohtaja Kaija Kiessling Turusta.

Äänioikeutettuja naisia yli puolet

Mutta miksi näin on?

– Esimerkkinä eduskuntavaaleista kertovat tilastot vuodelta 2003, että äänioikeutetuista naisia oli yli puolet, 51,7 prosenttia. Kun miesten euro on naisten 80 senttiä, luulisi, että pienituloisina naiset olisivat antaneet äänensä pienituloisille naisille ja naisia olisi eduskunnassa nykyistä enemmän. Ja nimenomaan tavallisia, arjen tuntevia naisia kansan keskuudesta. Mutta elävätkö naiset edelleen herran pelossa ja kunnioituksessa – vain miehetkö ovat kyvykkäitä hoitamaan asioita? Kiessling ihmettelee.

Ehdokasasettelussa koko maassa naisia oli vain 39,9 prosenttia,vaikka siis yli puolet äänioikeutetuista oli naisia. Jo ehdokkaista miehiä oli siis yli 60 prosenttia.

– Miksi? Mikseivät naiset lähde rohkeasti mukaan asiantuntemuksellaan, tiedoillaan ja taidoillaan. Miksi naiset aliarvioivat ja väheksyvät itseään? Miksi luottaa ”viisaisiin miehiin”, jotka eivät ymmärrä elämän arjesta mitään – eikä ole tarkoitustakaan. Hehän ovat suuren rahan edusmiehiä, Kiessling tuumii.

Naiset aktiivisesti uurnilla

Eduskuntaan valituistavuonna 2003 on 62 prosenttia miehiä, naisia vain 38 prosenttia, vaikka heitä siis äänioikeutetuista oli yli 51 prosenttia. Naisia valittiin siis suhteessa vielä vähemmän kuin mitä heitä oli ehdolla – ja toisinpäin, miehiä enemmän kuin suhteellinen ehdokasosuus! Pienituloiset naiset valitsivat siis hyvätuloisia miehiä! Ymmärrän ja myönnän, että ehdokkaiden joukossa on myös pienituloisia miehiä, jotka ymmärtävät yhteiskunnan perusristiriidan ja siitä kumpuavan eriarvoisuuden. Sitä eivät kaikkien puolueiden naisetkaan ymmärrä – eikä kiinnostakaan. Mutta se ei pelkästään selitä näin vinoa vaalin lopputulosta!

Jäävätkö naiset vaalipäivinä enemmän kotiin?

– Päinvastoin, sillä naisten äänestysaktiivisuuskin on suurempi kuin miesten, paljastaa Kiessling. Kehitys viime vuosina näkyy seuraavassa: naiset ovat ohittaneet kerta kerralta selvemmin miesten äänestysaktiivisuuden. Vuosina 1987–91–95–03 on naisten osuus ohittanut miehet seuraavasti: 0,4%, 2,2%, 2,5% ja 4,0%.

Siis viimeisillä kerroilla naiset ovat olleet uurnilla entistä aktiivisemmin.

– Siinä haastetta meille. Naiset ovat olleet liikkeellä, mutta varsin merkillisin tuloksin. Miksi näin on käynyt? Emmekö ole saaneet sanomaamme perille? Uskommeko itse konkreettisiin ja hyviin tavoitteisiimme ja niiden perusteluihin? Tunnemmeko nyt perusturvakampanjamme ja kokoamme nimiä siihen? Teemmekö arjen politiikkaa? Olemmeko olleet vahvasti ja innostuneesti liikkeellä naisten keskuudessa? Pitäisihän meidän olla jopa aktiivisempia kuin miesten. Siihen meillä on kaikki perustelut olemassa, niin Demokraattisessa naisverkostossa kuin SKP:ssä.

Ääni ei mene hukkaan

Kiesslingin mukaan on tavoitettava pätkätyössä olevat, työttömäksi jääneet, pientä palkkaa saavat naiset. On kerrottava heille, miksi ääni SKP:n listan ehdokkaalle ei mene hukkaan. Ei pienipalkkaisen ja köyhän ihmisen tule antaa ääntään puolueille, jotka ovat nykyisen tilanteen takana. On annettava ääni heille, jotka edustavat ja tuntevat elämän arkea – ei nykyisen politiikan jatkajille. Heistä olemme saaneet tarpeeksemme!

– Naiset! Nyt vaalityölle vauhtia! Voitamme – yhdessä SKP:n kanssa – vuonna 2007, kehottaa itsekin Varsinais-Suomessa eduskuntavaaliehdokkaana oleva Kiessling.