Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    ”Myös suomalaisia on kotoutettava monikulttuurisuuteen”

    Arkiston arkiston artikkeli
    29.12.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 48/2006.

    Maahanmuuttopolitiikassa on päähuomio suunnattava Suomessa jo olevien maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyysongelmiin. Mutta myös valtaväestön on kotouduttava monikansallisempaan ja monikulttuurisempaan Suomeen.

    Nämä johtopäätökset nousivat esille Demokraattisen sivistysliiton joulun alla järjestämässä maahanmuuttajien kansalaisyhteiskunta -tapaamisessa.

    Työllistäminen

    – Monet maahanmuuttajat ovat korkeakoulutettuja ja heillä on työkokemusta. He kykenisivät elättämään perheensä, maksamaan veroja ja rakentamaan Suomea. Tuntuu pahalta, kun näen osaavia, koulutettuja suomen tai ruotsin kieltä puhuvia maahanmuuttajia roikkumassa vuosikausia työttömänä samaan aikaan kun suomalaiset tekevät ylitöitä ja ylikuormittavat itseään elättämällä omia perheitään ja lisäksi työttömiä maahanmuuttajia., totesi kenialaissyntyinen Esther Leander.

    Työvoimaneuvojana toimiva riihimäkeläinen Leander kysyi, eikö ole jo korkea aika hyväksyä ja ottaa vastaan maahanmuuttajien tarjoama työvoima. Hän totesi maahanmuuttajat voivat antaa suomalaiselle yhteiskunnalle paljon niin työntekijöinä, kulttuurin, urheilun kuin perhearvojen alalla.

    Leanderin mielestä maahanmuuttopolitiikan päähuomio pitäisi nyt kiinnittää Suomessa jo olevien maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyysongelmiin. Samaa mieltä ovat Suomen Maahanmuuttajien Kotouttamisyhdistys SUMUKO:n puheenjohtaja Soran Zaki, varapuheenjohtaja Marja Eronen ja hallituksen jäsen, tradenomi Jian Zhang,

    Kielten opetus

    Maahanmuuttajien aiempaa koulutus- ja työhistoriaa ei selvitetä riittävästi, jotta sen varaan voitaisiin rakentaa yksilöllinen koulutus- ja työnhakusuunnitelma. Ammatillisten näyttötutkintojen kalleus ja niiden vähäinen tuntemus estää monesti maahanmuuttajia hankkimasta suomalaisilla työmarkkinoilla tarvittavan pätevyyden, Jian Zhang katsoo.

    – Myös muille kuin kotouttamislain piiriin kuuluville tulisi järjestää suomen kielen opetus. Erityishuomio tulisi kiinnittää maahanmuuttajakotiäitien kielenopetukseen ja sen yhteyteen järjestettävään lastenhoitoon

    Soran Zaki kiinnittää huomiota myös siihen, että esimerkiksi työvoimakoulutuksen kesto on maahanmuuttajilla ollut vuosina 1998 – 2001 keskimäärin alle puolet opetushallituksen suosittelemasta 40 opintoviikosta.

    Noin joka neljännellä maahanmuuttajalla on korkeakoulututkinto, mutta pieni osa on luku- ja kirjoitustaidottomia.

    – Nämä toisistaan poikkeavat ryhmät tarvitsevat aivan erilaisia oppimateriaaleja, opetusmenetelmiä ja oppilashuoltopalveluita.

    Byrokratian hitaus

    Hallinnollinen päätöksenteon hitaus niin tutkintojen rinnastamisessa kuin turvapaikka-, kansalaisuus- ja oleskelulupahakemuksia käsiteltäessä kuluttavat maahanmuuttajien taloudellisia ja henkisiä voimavaroja.

    – Maahanmuuttajat toivovat pääsevänsä mahdollisimman pian mukaan yhteiskuntaan ja ennen kaikkea työelämään, korostaa Soran Zaki.

    Turussa asuva Arman Faraji kertoi pakolaisista, jotka tulevat Suomeen koska heidän turvallisuutensa on uhattuna. Hän toivoi median kertovan enemmän ja monipuolisemmin maahanmuuton syistä ja maahanmuuttajista. Kuntiin tarvitaan lisää rahaa huolehtia maahanmuuttajien kouluttamisesta. Kuntien roolista kantoi huolta myös Zahra Osman-Sovala.

    Rasismia vastaan

    Helsinkiläinen Elina Järvenpää valotti seminaarissa kokemuksia toiminnasta maahanmuuttajien kanssa. Hän piti maahanmuuttajien kannalta parhaana sitä, jos he välttävät sekä lokeroitumisen vain omiin yhteisöihin että täydellisen sulautumisen. Tuula Sykko Läpin Rauhanpuolustajista kertoi valitettavana esimerkkinä, kuinka Kemiin tuli kymmeniä somalialaisia, mutta he ovat kaikki lähteneet pois.

    SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen kertoi puolueen kokoavan maahanmuuttajatyöryhmää. Hän arvosteli hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa, joka korostaa yhtäältä työnantajien tarpeita ja toisaalta turvallisuusuhkia. Hän piti tärkeänä, että maahanmuuttajille järjestetään äidinkielenopetusta useammalla kielellä ja toisena kielenä myös muuta opetusta. Kunnissa tehtyihin tasa-arvosuunnitelmiin pitäisi saada laajempi yhdenvertaisuuslain mukainen näkökulma, joka koskee myös maahanmuuttajien tasavertaisuutta. Hakanen kysyi myös työnantajien vastuusta maahanmuuttajien koulutuksen rahoituksessa. Lisäksi hän toivoi erityisesti ay-liikkeessä ja lähiöissä lisää monikulttuurista yhteistyötä ja rasisminvastaista toimintaa.

    Opintojohtaja Leo Partanen kertoi DSL:n tarjoamista mahdollisuuksista muun muassa opintokerhojen ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan aloille. Esa Heinonen Suomen Palloliitosta puolestaan kertoi Palloliiton käynnistäneen liiton toimintaan monin eri tavoin nivoutuvan toimintaohjelman suvaitsevaisuuden puolesta ja rasismia vastaan.(TA)

    * * * TIETOA MAAHANMUUTTAJISTA:

    * Perustietoa maahanmuuttajille työministeriön nettisivuilla www.infopankki.fi

    * Kotouttamislaki, www.finlex.fi/fi/laki/smur/1999/19990493

    * Yhdenvertaisuuslaki, www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021

    * Rasmus-verkosto rasismia vastaan, www.rasmus.fi

    * Ihmisoikeusliitto, www.ihmisoikeusliitto.fi

    * Pakolaisapu, www.pakolaisapu.fi

    * Suomen Maahanmuuttajien Koututtamisyhdistys, www.freewebs.com/sumuko/

    * Kallonmittaajia ja skinejä, Jouko Jokisalo ja Pekka Isaksson, Pystykorva-kirjasarja 2005


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Komealupiini hyötyy suomalaisesta maaperämikrobistosta, mikä vauhdittaa sen leviämistä ja uhkaa niittyjen monimuotoisuutta. Kuva Satu Ramula
    Tutkimus
    7.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Komealupiini hyötyy suomalaisesta maaperästä – Turun yliopiston tutkimus paljastaa vieraslajin menestyksen mekanismeja

    Turun yliopiston biologian laitoksen tuore tutkimus osoittaa, että Suomessa leviävä komealupiini hyötyy suomalaisesta maaperämikrobistosta enemmän kuin sen alkuperäisalueen

    Crescendo muistomerkki kunnioittaa punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden sekä vankileireillä menehtyneiden muistoa. KuvaToivo Koivisto
    Politiikka
    6.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja korostaa yhteisvoimaa ja tietoisuuden kasvua muutoksen välineenä

    Perustuslakivaliokunnan päätös eläinten perusoikeuksista herättää keskustelua oikeudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    5.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eduskunta linjaa eläinten perustuslaillista asemaa

    SKP n vappupuheissa korostettiin työväenluokan asemaa ja varoitettiin fasismin noususta. Kuva Vesa Lankinen
    Politiikka
    4.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vappupuhujat varoittivat fasismin noususta

    Tiina Sandberg korostaa työväenluokan yhtenäisyyden merkitystä hallituksen työmarkkinatoimien keskellä. Kuva SKP
    Politiikka
    3.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työväenluokka ja työmarkkinapolitiikka törmäyskurssilla

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!