Näkövammaiselle Helsinki on esterata

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 43/2006.

Nuoren ja reippaan näkevän ihmisen voi olla ihanaa kuljeskella Helsingin keskustassa shoppailemassa ja pistäytymässä parille oluelle tai lattelle. Häntä ei juurikaan kiusaa Stockmannin tavaratalon remontin aiheuttama rakennustelineiden kaaos tai Kalevankadun miltei kokonaan katkaissut ajotunnelin suun ympäröimä aitaus. Mutta sekä näkövammaiselle että liikuntarajoitteiselle on kyseessä miltei ylivoimainen urakka.

Hölmöläisten tunneli

Helsingin liikennelaitos on viime viikkoina mainostanut erittäin näkyvästi julkisen liikenteen hyviä puolia verrattuna yksityisautoiluun. Mutta vammaisten ja muiden vähävaraisten kannalta katsoen lippujen hinnat on nostettu niin korkealle, etteivät köyhät pääse omia asuinkortteleitaan kauemmaksi.

– Olen tukka pystyssä katsellut, miten keskustatunnelia ajetaan kaupungin pomojen parissa läpi kuin nakkimakkaraa pakoputkeen. Tätä kallista hölmöläisten projektia perustellaan sillä, että keskusta vapautuu autoista ja pakokaasusaasteesta, sanoo Jussi Pesola, taidemaalari ja taidegalleristi evp., nykyisin näkövammainen helsinkiläinen.

Euroopassa ja jopa USA:ssa on kuitenkin tehty päteviä tutkimuksia siitä, miten autottomat kadut täyttyvät nopeasti uusista autoista ja pakokaasut eivät tietenkään häviä minnekkään väliavaruuteen.

Vaikka julkisen liikenteen maksuja on jatkuvasti hissattu ylöspäin on se silti Pesoselle erittäin tärkeä palvelu

– Niin lähijunissa kuin ratikoissakin pärjää, koska niissä on palvelualtista ja mukavaa henkilökuntaa. Metrossakin on vielä kuskit, jotka kohta poistetaan muka jostakin säästösyystä. Heitä ei missään nimessä saisi heittää hankeen, koska se heikentää kaikkien metronkäyttäjien turvallisuutta. Metroon pitäisi oikeasti lisätä palvelevaa henkilökuntaa muihinkin hommiin kuin pamppuvartijoiksi.

EU-Suomi alibudjetoi

Monien kaupunkien suruttomasti harrastama sosiaalimenojen yms. alibudjetointi on Pesolan mielestä raakaa perustuslain rikkomista. Se auttaa kuitenkin itkemään ja valittamaan sitä Suomen valtion järjestämää rahapulaa, jota oikeasti ei ole olemassa. EU- Suomemme koneisto kun on jo vuosia ottanut pakkolainaa kunnilta eikä ole siitä palauttanut senttiäkään.

– Omalta kohdaltani ja muiden vammaisten puolesta voin sanoa, että alibudjetoinin huomaa selkeästi loppuvuodesta, kun pitäisi anoa rahaa johonkin apuvälineen hankkimiseen, esim liukuesteisiin, valkoisiin sauvoihin tai rollaattariin ei tipu enää senttiäkään

Helsingin palvelujen hyviä puolia on erilainen toiminta: saa tehdä käsitöitä, on keskusteluporukoita, harrastuspiirejä ja kulttuuririentoja.

– Mutta niitä ei tuota Helsingin kaupunki vaan Näkövammaisten Keskusliitto ja Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry. Rahoitus näihin juttuihin tulee Raha-automaattiyhdistykseltä, huomauttaa Pesola.

Suurin moka ovat Helsingin surkeat kuljetuspalvelut, jotka on ajettu alle nollapisteen. Ne sortavat törkeimmin kaikkein heikommassa asemassa olevia ja ennen kaikkea vaikeasti liikuntavammaisia, jotka systeemi on ajanut ahdinkoon. Heidän elämänlaatunsa on Pesolan mukaan upotettu syvälle pohjamutaan.

– Minusta on jo pitempään tuntunut, että me hesalaiset emme enää ole tämän kauniin kaupungin asukkaita vaan Oy Helsinki-konserni Ab:n asiakkaita, joita Pajuset ja muut veijarit voivat nylkeä kuin vieraita sikoja.

KARI LINDSTRÖM

Kirjoittaja on kumpulalainen taidegraafikko ja SKP:n kansanedustajaehdokas.