Heikoimmin työllistyvät kärsivät eniten
Vuonna 1992 perustettu Jyvässeudun Työttömät ry (Jstry) on järjestänyt kansanruokalatoimintaa Jyväskylässä vuodesta 1994 lähtien. 90-luvun lopulle asti yhdistys työllisti vajaan10 henkeä kerrallaan puolen vuoden pätkissä keittiö- ja toimistotehtäviin. Vuonna 2001 aloitettiin uutena toimintona pitopalvelu, ja ruokalatoimintaa laajennettiin Jyväskylän lähiöihin.
Tätä nykyä Jstryssä on vuosittain lähes sata palkkatukityöllistettyä, kymmeniä harjoittelijoita ja useita kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia. Viimeisen kolmen vuoden aikana työntekijöinä ja harjoittelijoina on ollut myös maahanmuuttajia. Yhdistyksen tiloissa harrastetaan käsitöitä ja pidetään kursseja, ja toiminta on vireää.
Kolmatta sektoria ajetaan tietoisesti alas
Työttömien yhdistyksille suunnattua tukea on alettu laskea systemaattisesti tänä vuonna. Hallituksen arvion mukaan kolmannelta sektorilta ei tule tarpeeksi tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, joten rahahanat on avattu yrityksille.
Keski-Suomen TE-keskuksen alueella on 15 työttömien yhdistystä, joista vain 6, Jstry näiden joukossa, on saanut työllisyyspoliittista avustusta toimintaansa. Käytännössä kielteinen avustuspäätös merkitsee monen pienen yhdistyksen toiminnan alasajoa.
Jstryn pääemäntänä toimiva Pirjo-Liisa Junttila on huolestunut tästä kehityksestä. Junttila on ollut mukana Jyvässeudun Työttömissä vuodesta 1995 lähtien ja hän on myös Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön (TVY:n) jäsen.
– Aika lähelle varmaan osuu oma arvioni, että TVY:n nykyisestä noin 160 jäsenyhdistyksestä noin puolet jää ilman avustusta, Junttila pohtii.
Kuka kantaa vastuun heikoimmista?
Heikosti työllistyvien asema on muuttunut entistä tukalammaksi. Junttilan mielestä työttömyys ei ole lakannut, vaan työttömiä pikemminkin piilotellaan ja tilastoja kaunistellaan.
– Vastuu heikoimmin työllistyvistä on sysätty kolmannelle sektorille. Kuka heidät sitten hoitaa, jos kolmas sektori ajetaan alas? Yritykset eivät varmasti siihen rupea, Junttila sanoo.
Hän muistuttaa, että suuri osa yrityksille suunnatusta tuesta jää käyttämättä, koska kynnys pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen on niille liian korkea.
– Kyllä tämä heikentää työttömien asemaa. Ihmiset jäävät toimeentulotuen varaan, passivoituvat kotiin ja masentuvat. Tämä se vasta tuleekin kalliiksi yhteiskunnalle, Junttila napauttaa.
Kolmatta sektoria tarvitaan hänen mukaansa edelleenkin välittäjänä, jotta työelämäpolkujen rakentaminen onnistuisi. Hän kertoo myös, että TVY pyrkii edelleen vetoamaan päättäjiin rahoituksen lisäämiseksi.
Ihmisten työllistäminen vaatii rahaa ja työtä
Syrjäytyneiden ihmisten saattaminen työurille on Junttilan mukaan vaativa tavoite, jota varten tarvittaisiin lisäresursseja.
– Koko ajan olisi panostettava ohjaukseen ja koulutukseen. Tarvitsisimme käytännössä työvalmentajia, hän sanoo.
Junttila kertoo, että seurakunnat, SAK ja TVY neuvottelevat parhaillaan yhteisen strategian luomiseksi. Hän toivoo, että yhteistyöstä koituisi myös taloudellista hyötyä.
– Kuntien ja seurakuntien olisi mielestäni tuettava toimintaa nykyistä enemmän. Seurakunnan tehtäviin varsinkin pitäisi kuulua ihmisten auttaminen, hän sanoo.
Kolmannen sektorin toimijoita kannustetaan nyt kovasti muuttamaan toimintaansa yritysmuotoiseksi. Junttila suhtautuu tähän ns. sosiaaliseen yrittäjyyteen varauksellisesti eikä näe sitä taloudellisesti turvallisena vaihtoehtona.
– Isot yhdistykset varmaankin tähän pystyisivät. Kuitenkin sosiaalisilla yrityksillä on samat riskit kuin muillakin yrityksillä. Ja ihan samalla tavalla niissä olisi tukityöllistettyä porukkaa, hän huomauttaa.
Toimitila on ollut haussa jo useita vuosia
Jstry tulee isona yhdistyksenä säilymään, mutta silläkin on ongelmansa. Nykyisiä Kumppanuustalon toimitiloja vaivaa sädesieni, jonka vuoksi osa toiminnoista on jouduttu sijoittamaan muualle. Uusia tiloja on etsitty jo vuosien ajan yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Kaupunki on vastuullinen osoittamaan tilat, mutta toistaiseksi riittävän suuria tiloja ei ole löytynyt.
Junttila harmittelee vieläkin pakkomuuttoa yhdistyksen aiemmasta toimitilasta Lutakon Rantakievarista. Rakennus sai muutama vuosi sitten purkutuomion.
– Rantakievari olisi ollut vahva talo ja hyvässä kunnossa. Paviljongin takia meidän kuitenkin oli lähdettävä, vaikka keräsimme yli 5000 nimeä Rantakievarin purkamista vastustaneeseen adressiin. Emme sopineet uudistuvan Lutakon imagoon, hän hymähtää.
SATU KORTELAINEN