Häviäjän käsi
"Talo voittaa aina", kuuluu vanha pelitermi. Paitsi tietysti, jos kyseessä on ventti ja pelaamassa ovat kortinlaskijat (pelaajat jotka pystyvät kääntämään pelin puolelleen laskemalla todennäköisyyksiä).
Vuonna 1993 kuuden huippuopiskelijan ryhmä saapui Las Vegasiin ja poistui miljoonat taskuissaan. Ben Mezrichin vuonna 2003 ilmestynyt bestselleri Bringing down the House kertoo siitä, miten nörtit yliopisto-opiskelijat onnistuivat huijaamaan mafian omistamia kasinoja. Mainittuun tarinaan perustuvan 21-elokuvan ohjaaja Robert Luketic aloitti vahvalla kädellä: vakaa perusta, iso budjetti, näyttävä miljöö. Hänellä oli jopa ässä hihassa: Kevin Spacey näyttelemässä professori Mickey Rosaa. Miksi Luketic kuitenkin menettää puhtinsa jo pelin alkumetreillä?
Ensinnäkin, kirjan aasialaisamerikkalainen matikkanero on muutettu elokuvassa Beniksi, jota näyttelee maidonvalkea britti Jim Sturgess. Hän unohtaa Harvard-unelmansa, kun Lisa (Kate Bosworth) houkuttelee hänet professori Rosan maailmaan. Pian Ben on muuttunut lukukausimaksujen kokoonhaalijasta uhkapeliaddiktiksi. Vietteleekö Lisa Beniä vain Rosan takia vai rakastuuko hän todella Beniin? Valitettavasti edes ohjaaja ei tunnu tietävän vastausta. Luketic on sekoittanut pakan niin totaalisesti, ettei hän tunnu tietävän itsekään mitä peliä hän pelaa.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja yleensä jälkikin on silloin hyvää. Tässä elokuvassa sitä ei ole yhtään. Ostamalla liput tähän elokuvaan todistaa jälleen kerran sen, että talo voittaa aina. (RW & MR)
2 tähteä