TA-ARVIO: Isän, pojan ja yhteisöllisyyden nimeen!

16.01.2009 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 2 / 16.1.2009

Italian kirjallisuudelle 1990-luku merkitsi uuden alkua. Vuosikymmenen alkupuolella esiin astui iso joukko 20-30-vuotiaita nuoria proosakirjailijoita ja runoilijoita. Heidän kirjojensa aihepiiri oli kuin toisesta maailmasta; se oli kumouksellista vastapainoa "intellektuellien", elitististen, jo nimensä vakiinnuttaneiden kirjailijain tuotannolle.


Näitä nuoria, vihaisia kirjailijanalkuja inspiroi rock-musiikki, nuorisokulttuuri sekä elokuvamaailma. Erityisesti he arvostivat Quentin Tarantinon ohjausta Pulp Fiction Kirjallisuuden puolella ulkomaisista esikuvista tärkein oli juoppo-lalli Charles Bukowski. Valitettavasti myös ranskalaisen natsikollaboraattorin Louis-Ferdinand Célinen tuotanto näytti joitakin kiinnostavan.


Nämä "nuoriksi kannibaaleiksi" itseään nimittäneet kirjailijat suorittivat yhteisesiintymisen Daniele Brollin 1996 kokoamassa Gioventú cannibale-antologiassa, johon oli koottu kymmenen "kannibaalinuoren" tekstejä. Jo tätä ennen he olivat perustaneet lehden nimeltä Pulp.


"Kannibaalikirjailijat" kuvasivat italialaisen yhteiskunnan väkivaltaista arkea ja ihmisten syrjäytymistä usein jopa hirtehishuumorin keinoin. Kirjallisella urallaan menestyneimmäksi "kannibaaliksi" on vuosien työn jälkeen kohonnut Niccolò Ammaniti (s. 1966).


Vaikka Ammanitin kirjailijanuralla on mittaa vasta viitisentoista vuotta, ovat hänen teoksensa herättäneet suurta huomiota niin Italiassa kuin muuallakin Euroopassa. Hänen teoksensa ovat elämänmakuisia tragedioita syrjäytetyistä, jotka rimpuilevat olemassaolon kalkkiviivoilla vastassaan mahdoton. Ammanitin teosten voi sanoa olevan lukijoille suuri inhimillinen haaste.



o o o



Ammaniti on myös suomalaisille lukijoille tuttu, sillä hänen ensimmäinen suomennoksensa Minä en pelkää ilmestyi vuonna 2004. Uusin suomennos Taivaan ja maan väliltä sijoittuu Pohjois-Italiaan, seudulle joka ei ole maan köyhintä kolkkaa, mutta jossa köyhät ja syrjäytetyt ovat pudonneet totaalisesti kelkasta. ...



ARTO TUOMINEN


* Arvio kirjasta Niccolo Ammaniti: Taivaan ja maan väliltä. Suomennos: Leena Taavitsainen-Petäjä. Otava 2008, sivuja 513.

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli