Viestintäviraston päätös kumottava
Viestintävirasto teki viime viikolla päätöksen, joka uhkaa postitoiminnan ja samalla tuhansien ihmisten työpaikkojen rahoitusta. Päätös hankaloittaa postin mukana jaettavien valtakunnallisten ns. kakkoslehtien ja alueellisten paikallislehtien asemaa nostamalla reippaasti jo nytkin talousvaikeuksissa olevien lehtien jakelumaksuja.
Viestintävirasto vaatii entiseltä Suomen Postilta eli nykyiseltä Itellalta hinnoittelun muuttamista siten, että kirje- ja pakettipostin hintoja lasketaan ja siirretään kustannukset muualle, mikä tarkoittaa sanomalehtien jakelua. Viestintävirasto perustelee päätöstään sillä, että Itella on kohdentanut muiden tuotteiden, kuten mainospostin ja lehtien osalle liian pienen osuuden konsernin kokonaiskuluista. Viestinnän keskusliiton laskelmien mukaan jakelukustannusten nousu olisi 100 miljoonaa euroa.
Kustannusten nousu kohdistuisi voimakkaimmin paikallislehtiin ja kakkoslehtiin. Erityisen kohtalokas kustannusten nousu olisi niille lehdille, jotka ovat saaneet ilmoitustuottoja mutta joiden ilmoitustuotot ovat nyt vähentyneet jopa neljänneksellä.
Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n mukaan viestintäviraston päätös on katastrofaalinen. PAU ihmettelee myös viestintäviraston päätöksen ajoitusta. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta postipalvelulakia, jonka pitää ottaa huomioon EU:n postipalveludirektiivi. Direktiivi avaa postikilpailun ja astuu voimaan vuoden 2011 alussa.
Postipalvelulaki velvoittaa Itellaa ylläpitämään koko maan kattavaa viisipäiväistä jakelua sekä postitoimipaikka- ja lajittelukeskusverkkoa. Jos niiden rahoitus jää kilpailun avautuessa ja alan sähköistyessä entistä enemmän ainoastaan perinteisen kirjeliikenteen varaan, viestintäviraston päätös johtaa pidemmällä aikavälillä myös kirjetaksojen nousuun.
Virkamiehet selittävät, että heille ei kuulu, miten suurta maksua Itella perii sanomalehdiltä. Mutta postipalvelulakiin kuuluu yleispalveluvelvoite. Ja yleispalveluvelvoitteisiin kuuluu sanomalehtien etujen valvominen. Sanomalehtien etujen valvominen taas on välttämätön ja olennainen osa demokratiaa ja kansalaisten perusoikeuksia, mahdollisuutta ja oikeutta osallistua päätöksentekoon moniarvoisen keskustelun pohjalta.
Vastuu oman jakeluverkoston omaavien valtalehtien asemaa pönkittävän ja muita lehtiä sortavan viestintäviraston päätöksen perumisesta on yleisemmin maan hallituksella ja erityisesti kokoomuksella sekä kokoomuslaisella viestintäministerillä Suvi Lindénillä. Kokoomus oli päävastuussa siitä, että erillinen sanomalehdistötuki lopetettiin ja yhdistettiin eduskuntapuolueiden puoluetukeen. Kokoomus ajoi tätä, koska sillä ei ollut omaa sanomalehteä vaan ainoastaan järjestölehti Nykypäivä, jonka koko lehtituki oli kätevää koplata kokoomuksen puoluetukeen.
ERKKI SUSI