Poliittista peliä köyhien ja sairaiden kustannuksella Jyväskylässä
Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sdp) käytti otto-oikeutta perusturvalautakunnan 10.12. päätökseen, jossa äänin 7-6 päätettiin nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja 30 prosenttia. Lautakunnassa maksujen korotuksia vastustivat sdp. vas ja vihr. Nostamisen puolesta äänestivät kok, kesk, kd. ja ps.
Kaupunginhallituksen kokouksessa 11.1. käytiin asiasta monivaiheinen äänestyskierros. Matti Vesa Volanen (vas) esitti Tapani Mäen (ps) kannattamana, että kaikkia asiakasmaksuja korotetaan vain indeksin verran. Äänestyksessä he jäivät kaksin.
Sdp teki esityksen, että hoitajamaksua ei oteta käyttöön ja lääkärimaksuun tehdään vain indeksikorotus, mutta muilta osin lautakunnan päätös pidetään voimassa. Tällaisen esityksen läpimenoon oltiin eri tahoilla ennakkoon varmoja sen jälkeen, kun Tapani Mäki oli julkisesti ilmoittanut vastustavansa terveyskeskusmaksujen korotuksia.
Monien yllätykseksi vihreiden Meri Lumela teki esityksen, että hoitajamaksu perutaan, mutta muut maksut pidetään lautakunnan päätöksen mukaisina. Tässä oikeisto haistoi taktikoinnin paikan ja niinpä kokoomuksen Jaakko Selin kannatti Lumelan esitystä. Äänestyksessä Lumelan esitys voitti sdp:n esityksen keskusta-oikeistoryhmien äänin 7-6.
Lopullisessa äänestyksessä vastakkain olivat Lumelan esitys ja kaupunginjohtajan esitys, joka merkitsi lautakunnan päätöksen pitämistä ennallaan. Tässä äänestyksessä keskusta-oikeiston tuki siirtyi pohjaesityksen taakse. Lumelan esitys tuli äänin 7-6 päätökseksi ja sen puolesta äänestivät siis sdp, vas, ps ja vihr.
12.1. Keskisuomalaisessa Jaakko Selin myöntää kyseessä olleen tietoinen manööveri, jolla keskusta-oikeisto varmisti, ettei demarien esitys tule viimeiseen äänestykseen kaupunginjohtajan esitystä vastaan. Se, että hoitajamaksu peruttiin, on tyhjää parempi, lohduttautuu hallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen. (TA-Jyväskylä)
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.