Tampereella rakennetaan liian tiivistä kaupunkia
Tampereelle suunnitellaan arviolta 289 miljoonan euron ratikkahanketta. Kyse on valtavasta hankkeesta, joka muuttaisi kaupunkikuvaa huomattavasti. Kaupunginvaltuusto jätti lokakuussa päätöksen pöydälle, seuraavan kerran ratikkahanke on esillä tämänpäiväisessä kokouksessa.
Kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (SKP) toteaa, että Tampereen ratikka-ajattelun taustalla on megatrendi, suuri aalto tai linja, jonka mukaan kaupunkirakenteen jatkuva tiivistäminen ja täydentäminen ja raideliikenteen kehittäminen ovat keskeiset lähtökohdat kestävälle kaupunkikehitykselle.
– Käytännössä tällainen ajattelu on johtanut Tampereella kaupunkirakenteen liialliseen tiivistämiseen ja valtaviin suurhankkeisiin, sanoo Heinonen.
Maanjalostusratkaisu
Heinosen mukaan rakennusliikkeiden valta kaavoituksessa ja suurhankkeissa on vahvistunut.
– Erinomainen esimerkki on Rantaväylän tunneli. Veronmaksajat maksavat tunnelin rakentamisen ja rakennusliikkeet saavat voittoa tuottavaa tonttimaata ja rakennusalaa. Kaavoitusmonopolia käyttäen kaupunki ja rakennusliikkeet saavat aikaan kalliita asuntoja ei vain asunnonostajien vaan kaikkien veronmaksajien kustannuksella.
Heinosen mielestä sama on tapahtumassa ratikkapäätöksessä.
– Siitäkin on tulossa yhä enemmän maanjalostusratkaisu, ei enää niinkään pelkkä liikenneratkaisu. Pääasialliset hyötyjät tällaisesta ajattelu- ja toimintavasta ovat yksityiset, suuret rakennusyhtiöt ja niiden omistajat, eivät suinkaan asunnonostajat tai veronmaksajat.
”Tunnelin myötä Näsijärven rannat rakennetaan täyteen.”
Kaiken kaikkiaan Tampereen tuleva asuntorakentaminen näyttäisi Heinosen mukaan keskittyvän pääosin vain ratikkareitin varrelle. Lisäksi valittu linja pyrkii selkeästi täyttämään Tampereen keskusta-alueen läheiset vapaat ranta-alueet tehokkaalla rakentamisella.
– Tunnelin myötä Näsijärven rannat rakennetaan täyteen. Keskustan osayleiskaavan mukaan myös Eteläpuistoon on aikomus tehdä niin sanottuja arvoasuntoja linjalla köyhät tai edes keskiluokkaiset älkööt vaivautuko.
Aikalisä ratikalle
Erityisesti vihreät näyttävät niin Tampereella kuin Helsingissäkin erinomaisen lämpimästi allekirjoittavan megatrendin. Heinonen ihmettelee, onko niin, että vihreät eivät enää olekaan rakennusliikkeiden ja kokoomuksen puisto-osasto, vaan heistä on tullut niiden kuuliainen asfaltointiosasto?
– Liiallinen kaupunkirakenteen tiivistäminen ei ole hyvä linjaus. Esimerkiksi Eteläpuisto tulisi säilyttää kaupunkilaisten olohuoneena ja tehdä siitä kansallisen kaupunkipuiston keskeinen osa. Jos Eteläpuisto aiotaan rakentaa samaan malliin kuin Ratinassa aiemmin, Tampereella ei synny kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytyksiä. Eteläpuiston tuhoaminen rakentamalla olisi vertaansa vailla oleva kulttuuriskandaali. Sitä ei tule sallia.
Heinosen mukaan ratikan taustalla oleva megatrendi kaupunkirakenteen jatkuvasta tiivistämisestä on liian joustamaton ja dogmaattinen.
– Se tulisi pohtia uusiksi. Myös siksi aikalisää ratikkahankkeelle tarvitaan, toteaa Heinonen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.