Kelan kaavamaiset toimintatavat eivät saa korvata kuntien hyviä käytäntöjä
Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden alusta Kelan hoidettavaksi. Iso osa toimeentulotuen saajista saa jotain muutakin kelan etuutta ja siksi ajateltiin, että toimeentulotuen hoitaminen samasta paikasta vähentää byrokratiaa ja sujuvoittaa käytäntöjä.
SKP:n Jyväskylän piirijärjestön piirikomitea muistuttaa, että uutiset Kelan ruuhkautumisesta eivät liene kenellekään yllätys. Mutta on törkeää, että Kela kehottaa asiakkaita olemaan soittamatta tai tulematta Kelan toimistoon, kun kyse on kuitenkin ihmisen viimesijaisesta etuudesta. Outoa on sekin, jos verkkoasiointi onnistuu vain aamuyön tunteina. Kelan tulee saada välittömästi lisäresursseja, jotta taloudellisissa vaikeuksissa olevien ihmisten ongelmat eivät ehdi moninkertaistua.
Kuntien sosiaalitoimi ruuhkautunut
Kuntien sosiaalitoimi on monin paikoin ruuhkautunut, kun asiakkaat ovat ymmällään saamistaan Kelan päätöksistä. Sen sijaan, että kunnassa olisi vapautunut aikaa varsinaiseen sosiaalityöhön, siellä joudutaan nyt selvittelemään asiakkaiden saamia päätöksiä.
Erittäin huolestuttavia ovat kuitenkin tiedot niistä lukuisista tilanteista, joissa asiakkaiden asema on heikentynyt Kelan kaavamaisen ja joustamattoman toimintatavan vuoksi. On selkeästi nähtävissä, että asiakkaiden edun sijasta päätöksentekoa ohjaavat valtion säästötavoitteet.
Byrokratia ja asiakkaiden pompottelu ovat lisääntyneet.
Kun toimeentulotuen laskelmassa on niin sanottua ylijäämää vaikkapa 20 euroa, hakija saa kielteisen päätöksen. Vaikka hän tarvitsisi maksusitoumuksen lääkkeisiin, jotka maksavat 100 euroa, hän ei voi saada sitoumusta kielteisen päätöksen takia. Kuntien työntekijöitä taas on ohjeistettu, että asiakkaiden on valitettava tällaisista Kelan päätöksistä, koska lääkkeet kuuluvat perustoimeentulotukeen ja koska kuntien ei pidä ryhtyä paikkaamaan Kelan linjauksia. Byrokratia ja asiakkaiden pompottelu ovat lisääntyneet.
Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelaan, kuntaan jäi ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki. Ennen kuin niitä voidaan myöntää, on asiakkaalla oltava Kelan päätös.
Jyväskylän kommunistien mukaan sosiaalityön arjessa tämä merkitsee, että akuutissa kriisissä olevaa asiakasta ei voida auttaa välittömästi, ellei hän ole kyennyt hakemaan ensin perustoimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö sosiaalityön välineenä tulee olla mahdollista ilman, että asiakkaat joutuvat juoksemaan Kelan ja sosiaalitoimen välillä.
Perusturvan korotus ajankohtaista
Perustoimeentulotuen Kela-siirto toiminee pääosin hyvin heillä, joiden etuudet ovat niin pienet, että heille jää oikeus laskennalliseen tukeen jatkuvasti. Suurimmat ongelmat ovat ihmisillä, joiden tilanteet vaihtelevat ja laskelmat ovat hieman ylijäämäisiä, mutta rahaa vaikkapa lääkkeisiin ei käytännössä ole. Heidän auttamiseensa sosiaalitoimi olisi edelleenkin oikea paikka. Nyt Kelan kaavamainen käsittelytapa jättää ihmisiä avun ulkopuolelle ja pakottaa heitä seilaamaan kunnan ja Kelan väliä.
SKP:n vaatimus 1 200 euron perusturvasta onkin entistä ajankohtaisempi.
Pienimpiä sosiaaliturvaetuuksia tulee Jyväskylän piirijärjestön mielestä korottaa tuntuvasti, jolloin ei olisi tarvetta Kelan hoitamalle perustoimeentulotuelle. Pääosa ihmisistä selviäisi tällöin omilla etuustuloillaan ja muu tarvittava tuki voitaisiin hoitaa sosiaalitoimesta. Näin eivät ihmiset putoaisi Kelan ja kunnan byrokratian rattaisiin.
SKP:n vaatimus 1 200 euron perusturvasta onkin jyväskyläläisten mielestä entistä ajankohtaisempi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.