Helsinki kritisoi ja äänesti valinnanvapauslaista
Hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslaki herätti kovaa kritiikkiä Helsingin valtuustossa. Valtuusto tiukensi kantaa lakiluonnokseen vasemmiston ja vihreiden äänin. Se ei ollut kuitenkaan valmis esittämään valinnanvapauslain hylkäämistä, jota SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen ehdotti Nina Hurun kannattamana. Hylkäysesitys kaatui porvaripuolueiden ja vihreiden äänin 49–31.
– Hallituksen esityksessä ei ole kyse ihmisten valinnanvapaudesta vaan yhtiöiden vapaudesta tehdä voittoa verovaroin ja ihmisten perusoikeuksien kustannuksella, perusteli Hakanen valinnanvapauslain hylkäämistä.
Bisnes kuorii kermat
Valinnanvapausmallissa palveluja eivät ohjaa ihmisten tarpeet vaan se, missä on eniten maksukykyisiä asiakkaita. Palvelut keskittyvät keskuksiin ja hyvätuloisille alueille. Lisäksi se hajottaa palvelukokonaisuuksia eikä kaupallisessa toiminnassa ole intressiä ennaltaehkäisyyn, kritisoi Hakanen.
Palvelut keskittyvät keskuksiin ja hyvätuloisille alueille.
– Hallitus tarjoaa kultalautasella Laura Rädyn, Lasse Männistön ja kumppaneiden terveysbisnekselle mahdollisuuden ”kerman kuorintaan”. Listautuminen asiakkaaksi alkaisi ennen kuin maakuntien liikelaitokset ovat voineet perustaa yhtiöitä. Yksityiset firmat, joilla on valmiina työterveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden hyvätuloisia asiakkaita, voivat kerätä tuottoisammat asiakkaat.
Nina Huru oli huolissaan sosiaalihuollon vähäisestä osuudesta, palvelujen yhtiöittämisestä, keskittämisestä ja verovarojen virtaamisesta ulkomaille. Terveydestä ei saa tehdä kauppatavaraa, hän painotti.
Hallituksen esitys tarkoittaa Hakasen arvion mukaan Helsingissä 150 – 200 miljoonan euron leikkausta palveluihin, terveyskeskusmaksujen paluuta, palvelukokonaisuuksien pirstomista ja sosiaalityön kaventumista.
– Enemmän palveluja tarvitsevat eivät enää pääsisi peruspalvelun lähetteellä suoraan erityispalveluun vaan joutuisivat maakunnan liikelaitoksen palvelutarpeen arvion kautta entistä monimutkaisempaan palveluketjuun.
Yhtiövalta syrjäyttää demokratian
Avoimuus ja kansanvaltaisuus ovat kaukana valinnanvapausmallista.
– Kunnat eivät saa järjestää palveluja, eivät edes perustaa yhtiöitä tuottamaan niitä. Myöskään maakuntavaltuusto ei voi perustaa yhtiöitä. Maakunnan liikelaitoskaan ei saa tuottaa terveyskeskuspalveluja eikä toimia asiakassetelien markkinoilla. Liikelaitoksen ja yhtiöiden johtoon ei saa valita valtuuston eikä kuntien edustajia. Eikä maakunnalla ole itsenäistä taloutta ja pääomia, joilla kilpailla yksityisten suuryhtiöiden kanssa, Hakanen listasi.
Hän muistutti kaupunginosayhdistysten vetoomuksesta puolustaa lähipalveluja ja irtaantua suunnitelmista keskittää Helsingin 24 terveysaseman palvelut kuuteen jättikeskukseen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
- 1 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.