Noin 3000 osoitti mieltään äärioikeistoa vastaan
Helsinki ilman natseja -tapahtuma keräsi järjestäjien laskujen mukaan noin 3000 osallistujaa Helsingin kaduille. Mielenosoitus kokoontui iltapäivällä Hakaniemen torilla, ja mielenosoituksen alkuvaiheessa mukana oli noin tuhat henkeä. Asema-aukiolla pidettiin hiljainen hetki Jimi Karttusen muistolle, ja mielenosoitukseen liittyi lisää väkeä.
Mannerheimintiellä osallistujia oli 3000. Mielenosoitus kulki keskustan läpi Töölöä kohti.
Natsit marssivat rauhassa
Mielenosoituksen järjestäjät olivat sopineet poliisin kanssa, että mielenosoitus saapuu Taivallahden kentälle klo 17:00. Kulkue eteni aikataulun mukaisesti.
Poliisi pysäytti mielenosoituksen sopimuksista huolimatta Pohjoisella Hesperiankadulla, ja päästi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen marssimaan mielenosoituksen edestä. Helsinki ilman natseja -kulkueen pysäyttäminen viivytti mielenosoitusta ja aiheutti turvattomuuden tunnetta osallistujille. Poliisi oli varustautunut rauhanomaisia mielenosoittajia varten mellakkavarustein ja FN 303-muovikuula-asein.
Järjestäjät ovat erittäin pettyneitä siihen, ettei poliisi turvannut lupauksensa mukaan mielenosoituksen kulkua Taivallahden kentälle. Poliisi olisi voinut pysäyttää natsien marssin, mutta sen sijaan pysäyttikin Helsinki ilman natseja -kulkueen.
Pohjoismainen vastarintaliike sai marssia vapaasti Runeberginkatua pitkin kohti 612-mielenosoituksen kokoontumispaikkaa, johon natsien oli tarkoitus liittyä. Suuri osa 612-mielenosoituksen osallistujista oli siis natseja, vaikka mielenosoitusta tukenut Jussi Halla-Aho kiisti tämän edellisenä päivänä.
Tapahtuma herätti kiinnostusta
Taivallahden kentällä esiintyivät Pastori Leksi ja Julma H & DJ Loasteeze, ja mielenosoitus loppui klo 18.15.
Järjestäjät ovat tyytyväisiä tapahtuman herättämään kiinnostukseen sosiaalisessa mediassa ja kaduilla.
– Olemme iloisia, että näin moni saapui paikalle kylmästä säästä huolimatta. Uskon sen tarkoittavan, että ihmiset ovat huolissaan ja valmiita puolustamaan ihmisoikeuksia, sanoo Kaisa Liljanto Helsingin vasemmistonuorista.
Helsinki ilman natseja -tapahtuman järjestivät A-ryhmä ja Helsingin vasemmistonuoret. Tapahtumaa tuki julkisesti kymmeniä eri yhdistyksiä ja yhteiskunnallisia toimijoita.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.