Työttömien rankaisulaki läpi eduskunnassa
Eduskunta hyväksyi maanantaina hallituspuolueiden äänillä niin sanotun työttömien aktiivimallin, joka rankaisee työttömiä työttömyydestä.
Vuoden alussa voimaan tuleva rankaisumalli leikkaa tukia työttömiltä, jotka eivät tee pätkätöitä tai osallistu te-toimiston palveluihin.
Vuoden alussa voimaan tuleva rankaisumalli leikkaa tukia työttömiltä, jotka eivät tee pätkätöitä tai osallistu te-toimiston palveluihin.
Työttömyysetuuden 4,65 prosentin leikkaus koskee sekä ansiosidonnaista työttömyysturvaa että pelkkää työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavia.
Leikkaukselta välttyy tekemällä kullakin 65 arkipäivän tarkastelujaksolla yhteensä vähintään 18 tuntia palkkatyötä. Käytännössä vaatimus täyttyy siis esimerkiksi tekemällä kolme työpäivää kolmen kuukauden aikana.
Toinen vaihtoehto on osallistua tarkastelujakson aikana vähintään viitenä päivänä palveluihin, joita ovat esimerkiksi työkokeilu, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.
Työmarkkinatukeen leikkausta reilut 30 euroa
Jos työtön ei tee vaadittuja työtunteja tai osallistu palveluihin, työttömyystuki pienenee seuraaviksi kolmeksi kuukaudeksi. Pelkkää työmarkkinatukea rangaistus leikkaa noin 697 eurosta 664 euroon eli reilut 30 euroa.
Ansiosidonnaista saavilla leikkauksen euromääräinen suuruus riippuu ansiosidonnaisen määrästä. Keskimääräisestä 1 420 euron kuukausietuudesta se vie noin 66 euroa.
Mallin ensimmäinen tarkastelujakso alkaa tammikuun alussa ja päättyy huhtikuun alussa.
Suuri joukko rankaisun piirissä
Rankaisumalli koskee suurta joukkoa suomalaisia. Viime vuoden aikana ansiosidonnaista päivärahaa sai noin 337000 henkilöä, peruspäivärahaa noin 8 000 henkilöä ja työmarkkinatukea noin 307000 henkilöä.
Mallia ovat kritisoineet muun muassa SAK, oppositiopuolueet sekä useat asiantuntijat. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta vaati esitykseen muutoksia, jotka hallitus kuitenkin jätti tekemättä.
Kyse on pakottamisesta
Työministeri Jari Lindström (sin) myönsi eduskunnalle, että nyt hyväksytyssä mallissa on kyse työttömien pakottamisesta. Hän kuitenkin kiisti, että se syyllistäisi työttömiä.
– Kyllähän tässä on myös pakottamisesta kysymys. Täytyyhän se nyt rehellisyyden nimissä sanoa, Lindström sanoi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.