Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Britannia lisäämässä ydinohjusten määrää – aktivistit valmiina suoraan toimintaan
Rauhanryhmät Britanniassa varoittavat laajasta vastarinnasta ja valmiudesta rauhanomaiseen suoraan toimintaan pääministeri Boris Johnsonin päätöksen jälkeen rakentaa lisää ydinaseita, kertoo Morning Star.
Uusi linjaus nostaa Britanniassa varastoitavien Trident-ohjusten lukumäärän 180:stä 260:een. Se merkitsee 30 vuoden asteittaisen ydinaseriisunnan loppumista Britanniassa.
Lisäys on 44 prosenttia ja myös kaikkien maiden suurin kylmän sodan jälkeen, sanoo ydinaseriisuntaa edistävä kansalaisjärjestön ICANin (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) pääjohtaja Beatrice Fihn.
Useat ydinvarustelua vastaan kampanjoivat ryhmät ovat valmiita rauhanomaiseen suoraan toimintaan hallituksen päätöksen jälkeen, jossa ydinkärkien yläraja nousee lähes puolella.
ICANin Britannian yhteiskoordinaattori, tohtori Rebecca Johnson sanoi, että "vaarallinen päätös" aseiden määrän nostamisesta heikentäisi ydinsulkusopimusta. Pääministerin edustajat ovat kiistäneet asian.
Ydinaseriisuntaa vaativan kampanjan CND:n (Campaign for Nuclear Disarmament) pääsihteeri Kate Hudsonin mukaan Iso-Britannia ei tarvitse "suuria, rahaa tuhlaavia menoja joukkotuhoaseisiin".
CND järjestää tänään keskiviikkona ”hätämielenosoituksen” netissä alkaen klo 20:00 Suomen aikaa. Lisätietoja ja rekisteröinti Zoom-linkin kautta.
Pasifistinen aktivistiryhmä Peace Pledge Union varoitti, että pääministeri Johnsonin päätökseen vastataan "laajalla vastustuksella, mukaan lukien väkivallaton suora toiminta".
Global Justice Now -kampanjan poliittinen johtaja Daniel Willis syytti Johnsonia "koulupoikaisista näkemyksistä ulkopolitiikassa ja harhautuneista keisarillisista fantasioista". Willisin mukaan päätös vie takaisin kylmään sotaan, kansainvälistä politiikkaa pidetään nollasummapelinä ja uusi ydinvarustelun aalto alkaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.