Keywords:
Erikoishaastattelu: Venäjän kommunistit käyvät vaaleihin leveällä rintamalla
Venäjän kommunistinen puolue KPRF lähtee syyskuun duuman vaaleihin laajalla yhteistyöllä, jossa ehdokkaina on myös useiden muiden vasemmistoryhmien edustajia. Keskeinen tavoite on oligarkkien taskuun valuneiden valtavien luonnonvarojen kansallistaminen, KPRF:n ensimmäinen varapuheenjohtaja, duuman varapuhemies Ivan Melnikov sanoo Tiedonantajan haastattelussa.
***
Venäjällä käydään parlamenttivaalit 19. päivä syyskuuta. Niissä valitaan kaikkiaan 450 kansanedustajaa parlamentin alahuoneeseen duumaan.
Mielipidemittaukset ennen vaaleja näyttävät, että valtapuolue Yhtenäisen Venäjän kannatus on laskenut roimasti vuoden 2016 duuman vaaleista. Nykyisessä duumassa maan hallitusta ja presidentti Vladimir Putinia tukevalla puolueella on perustuslain muuttamiseen vaadittava kahden kolmasosan enemmistö.
Neuvostoliiton jälkeisenä aikana maan kakkospuolue on käytännössä 30 vuoden ajan ollut Venäjän federaation kommunistinen puolue KPRF. Gallupien valossa se näyttää säilyttävän asemansa myös tulevissa vaaleissa vakaalla noin 12-13 prosentin kannatuksellaan.
KPRF:n ensimmäinen varapuheenjohtaja, duuman varapuhemies Ivan Melnikov sanoo juuri kommunistien olevan Yhtenäisen Venäjän ykköshaastaja.
- Näemme, että mieliala yhteiskunnassa muuttuu. Päävastustajiemme kannatus laskee, mutta meillä on potentiaalia kasvuun. Meillä on paljon nuoria, energisiä ehdokkaita, jotka osaavat käyttää hyvin nykyaikaista teknologiaa. On myös riittävästi ihmisiä, joilla on nimeä ja kokemusta, Melnikov sanoo Tiedonantajan ja Kansan Uutisten haastattelussa.
Kommunistien ehdokaslistan kärjessä ovat puoluetta 1990-luvun alusta johtanut Gennadi Zjuganov, entinen kosmonautti ja lentäjä, kansanedustaja Svetlana Savitskaja sekä puolueen ensimmäiset varapuheenjohtajat Melnikov ja kansanedustaja Juri Afonin, joka vielä joitain vuosia sitten johti puolueen nuorisoliittoa.
Yhtenäinen Venäjä on puolestaan asettanut listansa kärkeen – Putinin itsensä esityksestä – muun muassa puolustusministeri Sergei Šoigun ja ulkoministeri Sergei Lavrovin.
Oppositiossa olevat kommunistit ovat joutuneet myös kokemaan byrokratian kovat otteet. Heinäkuun lopulla Venäjän keskusvaalilautakunta poisti ehdokaslistalta puolueen valovoimaisimpiin nimiin kuuluvan kolhoosijohtaja Pavel Grudinin, joka vuonna 2018 oli kommunistien presidenttiehdokas.
Hänen entinen vaimonsa väitti, että Grudininilla olisi omistuksia keskiamerikkalaisessa Belizessä sijaitsevassa yhtiössä. Grudinin ja KPRF kiistävät syytökset jyrkästi. Venäjän laki kieltää ehdokkailta ulkomaiset omistukset.
Oligarkkien omaisuus kansalle
Melnikovin mukaan kommunistien päämäärät Venäjän politiikassa ovat isoja, mutta yksinkertaisia.
Keskeinen tavoite on oligarkeiksi kutsuttujen miljardööriliikemiesten ja suuryhtiöiden taskuihin valuneiden maan kolossaalisten luonnonvarojen kansallistaminen.
Tähän on tarkoitus yhdistää nykyistä oikeudenmukaisempi veropolitiikka, jolla kerättäisiin tuloja valtiolle. Näin kertyneitä varoja pitäisi ohjata sosiaalipolitiikkaan sekä tieteen, teknologian ja teollisuuden kehitykseen.
– On varmistettava talouden kasvu reaalisektorin ja korkean teknologian tuotteiden kautta. On luotava uusia työpaikkoja, kannustettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kehittävä kysyntää ja nostettava väestön tulotasoa. Silloin maan kurssi kääntyisi pois liberaalista mallista kohti sosiaalista, Melnikov linjaa.
– Tämän lisäksi olemme esiintyneet johdonmukaisesti rehellisten vaalien puolesta, mielenosoitusten ja kokoontumisen vapauden puolesta ja sen puolesta, että yhteiskunnan ääni kuuluisi ja että se myös vaikuttaisi päätöksentekoon.
Kommunistit olivat duumassa ainoa ryhmä, joka äänesti presidentti Putinin läpi ajamia perustuslain muutoksia vastaan.
”Navalnyi edustaa porvaristoa”
Niin sanotussa lännessä Venäjän politiikka on viime aikoina kietoutunut lähinnä oppositiohahmo Aleksei Navalnyin ympärille.
Navalny joutui myrkytysyrityksen kohteeksi elokuussa 2020 Keski-Siperiassa sijaitsevassa Tomskin kaupungissa. Hänet lennätettiin sen jälkeen sairaalahoitoon Saksaan. Palattuaan kotimaahansa tämän vuoden tammikuussa Navalnyi pidätettiin ja passitettiin vankilaan.
Kommunistien keskuudessa hän herättää ristiriitaisia tunteita.
– Jotkut pitävät rajusta materiaalista hänen blogissaan, jotkut taas inhoavat hänen populismiaan. Emme rajoita tässä suhteessa ketään, Melnikov sanoo.
– Hän asemoi itsensä jonkinlaiseksi ”Robin Hoodiksi”, joka puolustaa pienen, mutta hyvin aktiivisen porvarillisen kerrostuman näkemyksiä käyttäen hyväksi nuorten protestia.
Kommunistijohtaja muistuttaa kuitenkin perusasioista.
– Poliittinen näkemyksemme on, että hän on joka tapauksessa liberaalin, kapitalistisen mallin kannattaja eikä hänellä ole toimintaohjelmaa muuta kuin hajottaa ja rikkoa. Tällä agendalla voi kerätä peukkuja (sosiaalisessa mediassa) ja kulkueita (kaduille), mutta vaikea elää ja rakentaa maan tulevaisuutta.
Melnikov sanoo tavallisten venäläisten tahtovan syvällisiäkin muutoksia yhteiskuntaan.
– Mutta eivät sokkien ja kaaoksen hinnalla, jota voisivat hyväksikäyttää ulkoiset voimat, jotka eivät tahdo Venäjälle hyvää.
Melnikov korostaa, että korkeasta profiilista huolimatta Navalnyilla ei ole ideologiaa.
- Kyseessä on poliittinen väline, johon on kiinnittynyt monenkirjavia ihmisiä mobilisoivia viestejä. Kun hän on äänessä, hänellä on tiettyä vaikutusvaltaa. Kun hän vaikenee, sitä ei ole ja hänen kannattajansa hajaantuvat omiin suuntiinsa.
KPRF:n kakkosmies ei näe edellytyksiä kommunistien ja Navalnyin yhteistyölle.
– Me seisomme jalat maassa ja teemme reaalista politiikkaa reaalisissa olosuhteissa, lähtien omasta käsityksestämme koskien maan etua.
Mukana vasemmiston eri sävyt
Melnikov alleviivaa silti, että kommunistit Venäjällä eivät silti vain istu parlamentissa ja valtuustoissa. Puolueella on myös aktiivista ulkoparlamentaarista toimintaa kaduilla.
KPRF:n kanssa on liittoutunut antikapitalistiseksi itsensä määrittelevä Vasemmistorintama, joka on tullut tunnetuksi korkean profiilin mielenosoituksistaan ympäri Venäjää.
Sen johtaja Sergei Udaltsov sai neljän ja puolen vuoden vankeustuomion organisoituaan keväällä 2012 laajoja mielenosoituksia tuolloisten presidentinvaalien jälkimainingeissa.
Tuomion takia Udaltsov itse ei voi osallistua vaaleihin, mutta hänen vaimonsa Anastasija Udaltsova pyrkii duumaan KPRF:n listoilta. Melnikovin mukaan Vasemmistorintama on osa kommunistien katu- ja mielenosoitustoiminnan koordinaatiokeskusta.
Toinen mielenkiintoinen ryhmä kommunistien riveissä on ”Uuden sosialismin puolesta” -liike, jonka johtaja, entinen diplomaatti, historioitsija ja politiikan tutkija Nikolai Platoškin on myös lähtenyt ehdolle.
Platoškin sai viime toukokuussa ehdollisen tuomion joukkoluontoiseen epäjärjestykseen yllyttämisestä, kuten juridisessa kielessä mielenosoituksia usein kutsutaan.
Lisäksi listalla on edustajia Työtätekevä Venäjä -järjestöstä (venäjäksi Trudovaja Rossija). Jo 1990-luvun alussa perustetun liikkeen johtohahmo oli vuonna 2018 edesmennyt kovan linjan kommunisti ja ammattiyhdistysmies Viktor Anpilov.
Melnikov sanoo kommunistien myös saaneen tukea riippumattomilta ammattiliitoilta.
– KPRF:n vaalilista tuleekin yhdistämään vasemmistovoimien eri sävyjä.
Ongelmana spoileripuolueet
KPRF:n ohella Venäjällä toimii silti useita muitakin kommunistisia ryhmiä. Miksi ne eivät mahdu yhteen puolueeseen?
– Todellisuudessa nämä muut eivät ole puolueita eivätkä kommunistisia, Melnikov kuittaa.
Hän viittaa esimerkiksi Venäjän kommunistiset -nimiseen ryhmään. Sen puheenjohtaja Maksim Suraikin niitti kyseenalaista mainetta 2018 presidentinvaalien ehdokkaana tappelemalla suorassa televisiolähetyksessä. Hän yritti hyökätä studiossa KPRF:n ehdokasta Pavel Grudininia edustaneen journalisti Maksim Ševtšenkon kimppuun.
Melnikovin mielestä Suraikinin ryhmä on ”poliittiselle kentälle heitettyä teknologiaa, ei puolue”.
– He aktivoituvat vain vaalien alla mielessään yksi tavoite: viedä meiltä ääniä. Niissä vaalipiireissä, joissa on KPRF:n ehdokkaita, he asettavat ehdolle ihmisiä, joilla on sama tai hyvin samanlainen sukunimi.
Venäjällä tällaisia ryhmiä kutsutaan ”spoileripuolueiksi”.
Maassa on toiminut myös ryhmä, joka on nimennyt itsensä Neuvostoliiton kommunistiseksi puolueeksi ja käyttää sen venäjänkielistä lyhennettä KPSS.
– Sisältä se on tyhjä, ei aktiiveja, ei kannattajia – vain syötti vaalilipuille, Melnikov luonnehtii.
Vaikka valtapuolue Yhtenäinen Venäjä on kommunistien päävastustaja, suhde sen takana olevaa presidentti Putiniin on kuitenkin monisyisempi.
Systeemin sisällä sen muuttamiseksi
Suomessa törmää joskus väitteeseen, jonka mukaan Venäjällä on selkeästi ”systeemiin kuuluva” ja ”systeemin ulkopuolella” oleva oppositio. Tämän mukaisesti kaikki duumassa edustettuina olevat puolueet lasketaan jonkinlaiseksi valtajärjestelmän jatkeeksi.
Melnikov ihmettelee kommunistien kohdalla tällaisia arvioita. Hän kysyy, olisiko vaihtoehtona maanalainen toiminta.
– Jos systeemi on maamme, kyllä, me olemme osa maatamme. Jos systeemi on poliittinen, niin kyllä, me olemme poliittisessa prosessissa mukana.
Hän korostaa, että osa KPRF:n toimintaa on parlamentarismi. Puolue noudattaa myös lakia.
– Se mahdollistaa meidän ajatustemme kuulemisen, vasemmistolaisten näkemysten muotoilemisen uuden sukupolven keskuudessa ja kouriintuntuviin päätöksiin pääsemisen.
Melnikovan mukaan ”todellinen oppositio” tarkoittaa puoluetta, joka taistelee poliittisesta vallasta, puolustaa äänestäjiensä näkemyksiä ja jolla on vaihtoehtoisia esityksiä kaikkein suurimpiin kysymyksiin.
Hän huomauttaa, että kommunistit olivat duumassa ainoa ryhmä, joka äänesti presidentti Putinin läpi ajamia perustuslain muutoksia vastaan. Kommunistit vastustivat myös nykyisen pääministerin Mihail Mišustinin nimitystä.
– Ryhmämme on ainoa, joka johdonmukaisesti äänestää liittovaltion budjettia vastaan peräkkäisinä vuosina. Se on maan hallituksen ja hallitsevan puolueen tärkein taloudellinen asiakirja.
– Voi sanoa, että taistelemme ”systeemin sisällä”, mutta esitämme kurssia, joka muuttaa tämän systeemin toiseksi. Tietenkään se ei tarkoita, että istumme vain parlamentissa. Me yhdistämme parlamentaarisen ja ulkoparlamentaarisen työn muodot.
Presidentin valtaa kavennettava
Vaikka valtapuolue Yhtenäinen Venäjä on kommunistien päävastustaja, suhde sen takana olevaa presidentti Putiniin on kuitenkin monisyisempi.
– Joillekin on helppoa elää mustavalkoisessa maailmassa, jossa on joko hyvä Putin tai paha Putin. Mutta me näemme asian hiukan monimutkaisemmin. Ymmärrämme hänen asemansa ja painonsa kansainvälisellä näyttämöllä, Melnikov sanoo.
Hänen mukaansa kansalliset intressit kuuluvat yhdistäviin tekijöihin.
– Ulkopolitiikassa tuemme paljon sellaista, jota nyt tehdään, jos puhutaan suvereniteetin vahvistamisesta, itsenäisestä ulkoisesta suunnasta, erityissuhteista sellaisten maiden kuin Kiinan kanssa ja taistelusta moninapaisen maailman puolesta.
Mutta muutoksiakin pitää tehdä.
– Niitä virhelaskelmia, jotka lähtevät siitä, että ulkopoliittiseen suuntaan pitää tuoda bisnestietoisuutta ja bisnesintressejä, katsomme välttämättömäksi korjata.
Melnikovin mielestä presidentin valta on myös kasvanut liian suureksi.
– Emme ole ikipäivänä kannattaneet sitä määrää valtuuksia, joita presidentillä on – päinvastoin olemme esittäneet ja esitämme niiden kaventamista, ja vallan keskusten tasapainoa.
Melnokov muistuttaa kommunistien myös vastustaneen perustavaa laatua olevia reformeja, jotka liittyvät tieteeseen, koulutukseen ja eläkejärjestelmään.
– Ja mikä tärkeintä: me olemme joka kerta asettaneet ehdokkaamme presidentinvaaleihin. Vaikka Venäjällä on myös puolueita, jotka parlamentissa vastustavat Yhtenäistä Venäjää, mutta eivät aseta presidentinvaaleissa omaa ehdokastaan ja joko avoimesti tai piilotellusti tukevat nykyistä presidenttiä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenko sanoo, ettei poliittinen perussuunta Ukrainassa ole kääntynyt, vaikka maassa on vuonna 2019 käyty kahdet vaalit.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun uusista EU:n jäsenkandidaateista neuvottelu nostaa sopimusten uudistamisen poliittiselle agendalle, on päättäjillä se käsitys, että laajentumista tulisi lähestyä “geopoliittisena strategisena investointina”. Eurooppalaisen vasemmiston tulisi kuitenkin kyetä vastaamaan vaihtoehtoisen vision esittämisen haasteeseen.
Ukrainan sodassa alkaa pian kolmas vuosi. Silti sotarintamalla on tapahtunut vain vähän muutoksia. Se on jo puoleksitoista vuodeksi jumittunut karmeaksi ja paljon uhreja vaativaksi asemasodaksi, jossa Ukrainan ja Venäjän osapuolet eivät ole saavuttaneet merkittävää edistystä. Tilannetta analysoi Jacobin-lehden avustaja Charlotte Claes.
Vasemmistokoalitio NPP:n ehdokas Anura Kumara Dissanayake on voittanut Sri Lankan presidentinvaalit. Lähes 7 miljoonaa srilankalaista antoi tukensa NPP-koalition lupaamille sosiaalisille uudistuksille, demokraattisten oikeuksien laajentamiselle, korruption vastaiselle työlle ja julkisten palvelujen rakentamiselle.