Romutaidetta ruostevyöhykkeeltä
Kotkalainen Mikko Niemi suorittaa työvoimapoliittisena aikuisopiskelijana kone- ja metallialan perustutkintoa. Alkuaan hän hakeutui alalle tarkoituksenaan vastata omalta osaltaan työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Tuolloin metallialalla oli vielä suoranainen työvoimapula.
Niemi laskeskelee, että hänen pitäisi näillä näkymin valmistua joskus kevään kuluessa levyseppähitsariksi - ja mitä todennäköisimmin työttömäksi sellaiseksi.
— Huomasin jo aikaa sitten etteivät taipumukseni ja persoonalliset ominaisuuteni sovellu kovinkaan hyvin levysepän varsinaiseen toimenkuvaan levy- ja hitsausalan tuotannollisessa työssä, tunnustaa Niemi.
Sen sijaan kuin vahingossa löytyi metallista ja hitsaustekniikasta uusi ja monipuolinen instrumentti taiteellisen luovuuden toteuttamiseksi.
— Kun ottaa huomioon vielä yleisen työllisyystilanteen täällä Etelä-Kymenlaaksossa, joka nykyään tunnetaan enemmänkin ruostevyöhykkeenä, olen alati suuremmalla innokkuudella ryhtynyt pohtimaan vapaan taiteilijan ja pienyrittäjän tulevaisuuden skenaarioita. Työllistyminen metallialalle näyttää mahdottomuudelta vapailla työmarkkinoilla, etenkin kun todennäköisesti valmistun sen kaltaisilla arvosanoilla, ettei paperista ole muuksi kuin saunan sytykkeeksi, pohtii Niemi.
— Olen oppinut yhtä ja toista metallinkäsittelystä noudattaessani henkilökohtaista opintosuunnitelmaani. Töissäni ei tosin ole tarvittu hitsausohjeita, mutta eipä silti – ei niitä ilmeisesti tarvittu Olkiluoto 3:sen ydinvoimalatyömaan perustusten raudoitustyömaallakaan, joten syntini ei ole kovin suuri, hän naurahtaa.
Luovaa anarkiaa
Romu ei lopu nykymaailmasta kovin helposti kesken, ja mahdollisuudet tällä saralla ovat Mikko Niemen mukaan rajattomat.
— Esimerkiksi lapsenkengissään räpiköivä suomalainen puutarhataide Saksasta tuotuine puutarhatonttuineen ja japanilaistyylisesti apinoituine kivilyhtyineen mahdollistaisi jopa uraauurtavaa taidetuotantoa. Erilaiset julkiset tilat luovat edellytyksiä nykyistä paljon runsaamman taiteellisen tuotannon esille asetteluun, jos vain asenneilmasto muuttuisi elitistisestä taiteen arvostuksesta edes aavistuksen vapaampaan, osallistavampaan suuntaan.
Niemi korostaa, että tietynlainen anarkia on luovassa työssä välttämättömyys. Ei ole olemassa periaatteellisia syitä, miksei yhteiskunta voisi aktiivisemmin suosia tätä ihmisen parhaimpiin puoliin kuuluvaan yleisinhimillistä ominaisuutta.
— Talouskriisistä ja lamasta riippumatta Suomestakin löytyy kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mihin rakoon ylimääräisen tuohensa tunkisivat. Tämäkään seikka ei ole vähäpätöisin asia romutaiteen markkinatilannetta tarkastellessa, eikä mahdollisuuksia tällä yhteiskunnallisen tuotannon sektorilla ole syytä liikaa vähätellä. Se on tulevaisuuden ala, sanoo Niemi.
Prosessi opettaa
Mikko Niemi pohtii, että vaikkei hänen suuri unelmansa kuvanveistäjän ammatista tulevaisuudessa toteutuisikaan, jo pelkästään mahdollisuuksien kartoitus tällä saralla on ollut mitä mielenkiintoisin ja opettavaisin prosessi. Instrumenttina hitsaamalla tuotettu romutaide ei korkeahkon kustannusrakenteensa puolesta ole kovin edullinen, ainakaan reilusti Euroopan unionin virallisen köyhyysrajan alapuolella sinnittelevälle työvoimapoliittiselle aikuisopiskelijalle.
— Näkisin mieluusti että ihmisten kiinnostus ja arvostukset omaehtoiseen luovaan toimintaan nousisi roimasti suhteessa ulkoapäin syötettyyn ja keinotekoisia tarpeita luovaan kulutuskulttuuriin verrattuna, toteaa omaehtoinen romutaiteilija Mikko Niemi.
Lisätiedot ja yhteydenotot sähköpostilla: Mikko Niemi, illusionairlines[at]gmail.com
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.
11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.