Latinalainen Amerikka syventää yhteistyötään uudella järjestöllä

33 suuren maanosan presidenttiä päättivät 23. päivänä helmikuuta perustaa Latinalaisamerikkalaisten ja Karibian maiden yhteisön (CELC) Cancunissa Meksikossa. Uusi kansainvälinen toimielin jättää ulkopuolelleen Yhdysvallat ja Kanadan strategisista ja geopoliittisista syistä. Myöskään Hondurasia ei kutsuttu perustamiskokoukseen, koska maassa ei ole demokraattista hallintoa. Valtionpäämiehet olivat kauttaaltaan yhtä mieltä aloitteen historiallisuudesta, vaikka uuden yhtenäisyyden vaikutuksista tehtiin monenlaisia linjauksia. Eräs kiistanalainen kysymys on Amerikan valtioiden järjestön (OEA) jatkuvuus, koska monien mielestä uuden yhteisön tulisi korvata vanhat rakenteet. Uusi yhteisö haluaa myös jatkaa Rio-ryhmän perinteitä eli vaalia ennen kaikkea maiden itsemääräämisoikeutta ja luonnonvaroja.

Bolivian presidentti Evo Morales juhli yhteistä tahtoa:

– Yhdysvaltojen imperiumi hävisi tänään. Emme jakautuneet keskenämme, vaan pystyimme rakentamaan uuden instituutionaalisen yhteistyön muodon.

Venezuelan Hugo Chávez vetosi aiempiin yrityksiin tehdä mantereen laajuista yhteistyötä:

– Simon Bolívarin unelma ja projekti on syntynyt uudelleen sankarillisen Meksikon maaperästä.

Meksikon presidentti Felipe Calderón rauhoitteli epäilijöitä:

– Latinalaisamerikkalaisten ja Karibian maiden yhteisöä ei ole tarkoitettu uhkaksi kenellekään, eikä sen siksi pitäisi huolestuttaa ketään. Nyt on aihetta juhlaan, sillä emme jakaudu enää leireihin vaan olemme luomassa uutta järjestöä Latinalaiseen Amerikkaan ilman Yhdysvaltoja. Me veljesvaltiot juhlimme kahta sataa itsenäistä vuottamme, mutta avaamme samalla sillan tulevaisuuteen.

Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva vertasi uutta hanketta pojan kasvamiseen mieheksi, joka kulkee omia teitään. Kun Chávez ehdotti Lula da Silvaa uuden järjestön johtotehtäviin, joutui hän kieltäytymään kohteliaasti:

– Emme tarvitse poliitikkoa johtoon, koska vahva hahmo vain jakaisi mielipiteet ja toimisi hajottavana voimana. Olenkin pätevän ja ammattimaisen byrokraatin kannalla, joka tuntisi maidemme hallinnon.

Kolumbian presidentin Álvaro Uriben osallistuminen yhtenäisyyden kokoukseen nähtiin ongelmallisena, koska hänen koettiin edustavan Yhdysvaltojen intressejä. Morales ja Chávez eivät selvästikään olleet unohtaneet aiempia ristiriitoja. Chávez kuitenkin pisti asiat tärkeysjärjestykseen:

– Yhteenotot Uriben kanssa ovat hyvin valitettavia ja kivuliaita, mutta ne eivät missään nimessä tahraa kokouksen saavuttamaa historiallista voittoa.

Raúl_Castro__Hugo_Chávez_23.2.2010.jpg

Uusi yhteisö on kiinnostunut vanhoista ja uusista ongelmista

Uusi järjestö on tarkoitus perustaa virallisesti vuoden 2011 puolivälissä, jolloin lajissaan seuraava kokous järjestetään Venezuelassa. Yhteisön tavoitteisiin lukeutuvat muun muassa integraatiokehityksen edistäminen ja dialogin lisääminen eri maiden välillä. Vahvemmin ilmaistun alueellisesti yhtenäisen poliittisen tahdon katsotaan olevan ratkaisevassa asemassa esimerkiksi neuvotteluissa Kuuban kauppasaarron lopettamisesta, joka on uuden yhteisön alkuvaiheen keskeisiä tavoitteita. Toinen ajankohtainen teema liittyy Haitille annettavan avun kanavointiin. Myös Falklandinsaarten palauttamisesta Argentiinalle keskusteltiin. Lisäksi valtionpäämiehet ilmaisivat kauttaaltaan pettymyksensä Kööpenhaminan ilmastokokoukseen.

Loppuvaiheessa puhunut  Kuuba presidentti Raúl Castro iloitsi yllättävän onnistuneesta kaksipäiväisestä kokouksesta:

– Ei ole olemassa mitään syytä, miksei Latinalaisen Amerikan ja Karibian tulisi löytää omaa poliittista identiteettiään ja käyttää sitä taloudelliseen yhteistyöhön sekä integraatiokehityksen tiivistämiseen. Uuden järjestön on kuitenkin perustuttava kulttuuriselle moniäänisyydelle ja otettava huomioon maantieteelliset ja taloudelliset todellisuudet sekä kannustaa kutakin maata valitsemaan itse poliittinen kohtalonsa sekä sosiaalisen kehityksen suunta. Kysymyksessä on historiallinen teko, sillä olemme lähempänä kuin koskaan puhtaasti latinalaismerikkalaisen järjestön luomisessa, joka voisi edustaa alueemme itsenäisiä kansoja.

Castro halusi myös muistaa Haitia:

– Solidaarisuus Haitia kohtaan ei ole uusi ilmiö, sillä olemme auttaneet veljeskansaamme aktiivisesti viimeiset kymmenen vuotta. Olemme myös varsin tietosia siitä, että haitilaisten köyhyys johtuu siirtomaakauden vääryyksistä. Kuubalaiset lääkärit ovat huolehtineet 14 miljoonasta vastaanotosta, 200000 leikkauksesta, 100000 synnytyksestä sekä auttaneet 165000 haitilaisen lukemaanopettamisessa.

Lula da Silva lähetti selkeän viestin Hondurasin kansalle:

– Porfirio Lobo ei ole täällä, koska häntä ei valittu demokraattisesti virkaansa. Emme voi edes laskea leikkiä Hondurasin sotilasjuntan kaltaisista tapauksista muissa maissa. Sittenhän meidät voitaisiin millä tahansa hetkellä syrjäyttää järjestyksen palauttamisen veruukkeella.

Kokoukseen osallistuivat myös viimeistä kertaa presidenttikausiensa aikana Costa Rican presidentti Óscar Arias ja Chilen presidentti Michelle Bachelet, joka vieraili Meksikossa tulevan presidentinSebastián Piñeran kanssa. Piñera astuu virkaansa 11. päivänä maaliskuuta. Chilen tuleva presidentti käytti puheenvuoron, jossa hän ilmaisi näkemyseronsa aiempaan presidenttiin nähden. Sosiaaliseen kehitykseen tullaan jatkossa panostamaan vähemmän, sillä uudet painopistealueet ovat terrorismin ja huumeiden vastaisessa sodassa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa.