Totta ja tarua Kreikan taloudesta
Euroopassa vaeltaa haamu, Kreikan velka, aloitti Miten ulos kriisistä -paneelin Euroopan vasemmiston edustajana Tiedonantaja-festivaaliin lauantaina osallistunut kreikkalainen talousasiantuntija Nikos Pappas.
Kreikan velkakriisiin liittyvät myytit ja valheet murenivat yksi toisensa jälkeen, kun Pappas kävi niitä kalvojen ja taulukoiden kanssa läpi.
Mikä on tämän velan syy, miksi velka on painunut niin valtavasti ja miksi koko maanosaa järkytetään niin, että IMF on joutunut puuttumaan siihen? Pappas alkoi vyöryttää tosiasioita, joita Suomessakin on vääristelty.
– Kreikan talous kasvoi hyvin nopeasti viime vuosikymmeninä, viimeisten viiden vuoden aikana se kasvoi 66 prosenttia. Bruttokansantuote kasvoi siihen asti, kun tämä kriisi alkoi. Julkinen velka on kasvanut tasaisesti samaan aikaan. Velan suhde BKT:hen pysyi tasaisena.
Työn tuottavuus EU:n keskitasoa suurempi
Miksi siis näin nopeasti kasvavalla maalla on näin pahoja vaikeuksia taloutensa kanssa? Pappas ihmetteli.
– Yleinen selitys hallituksen taholta on, että Kreikalla on valtava julkinen sektori, ja julkista sektoria, julkisia palveluja ja koulutusta on leikattava.
Pappas esitti OECD:n taulukkoja, joista näkyy, että julkisen sektorin palkkojen osuus on lähes samanlainen Kreikassa kuin muissakin EU-maissa, kuten Suomessa.
Pappas osoitti, että työtunteja kreikkalaiset tekevät enemmän kuin keskimäärin EU-maissa, 44 tuntia viikossa, kun tunnit esimerkiksi Saksassa ovat 41. Lomia kreikkalaisilla on keskimäärin 23 päivää vuodessa, saksalaisilla 30. Työn tuottavuus on EU:n keskitasoa suurempi. Sen sijaan kreikkalaiset pääomanomistajat ja rikkaat maksavat veroja keskimääräistä vähemmän.
– Mikä olisi tilanne, jos Kreikan kapitalistit olisivat maksaneet veroja yhtä paljon kuin Saksan kapitalistit, pohti Pappas. Hänen mukaansa kriisi olisi voitu välttää vielä vähän aikaa sitten.
Velka oli vain tekosyy
Kreikan hallitus teeskenteli aluksi, ettei kriisiä ole.
– Sitten pakotettiin kreikkalaiset veronmaksajat ottamaan kalliita lainoja muiden EU-maiden veronmaksajilta, jotta kaikki EU-lainat voitaisiin maksaa takaisin. Tämä tarkoittaa, että köyhiltä siirrettiin rahaa rikkaille pankkiireille, toisin sanoen veronmaksajilta siirretään rahaa, jolla heidän pankkinsa pidetään pystyssä.
Suurin osa velkarahoista menee Pappasin mukaan korkoihin ja vanhoihin lainoihin. Näiden lisäksi on päätetty rankemmista leikkauksista kuin toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa koskaan.
– Hallitus on siis allekirjoittanut sopimuksen, josta kreikkalaiset ovat joutuneet kärsimään jo puolitoista vuotta. Sen seurauksena työttömyys on noussut 10 prosentista 17 prosenttiin (virallisten lukujen mukaan, on myös paljon piilossa olevaa työttömyyttä). Velan määrä on noussut 110 prosentista 170 prosenttiin. 150 000 pienyritystä on joutunut sulkemaan ovensa. Ja on käynnistetty Pinochetin Chilen tyyppinen yksityistämisohjelma.
Miksi siis käydään tätä kaikkea läpi, jos kerran velkaongelma ei ole siltikään ole ratkennut? Pappas vastasi:
– Velka oli vain tekosyy. Oikea syy oli halu tehdä leikkauksia ja yksityistää. Euroopan vasemmisto on luonut vaihtoehtoiset ratkaisut: ihmisten on oltava etusijalla. Meitä on käytetty koekaniineina Euroopan laajuisessa kokeilussa. Saksan ja Suomen kapitalistit pelottelevat palkansaajia, että älkää vaatiko palkankorotuksia tai siitä seuraa kreikkalaisten kohtalo. Tämä voidaan estää. Teidän on pystyttävä sanomaan Suomen kapitalisteille, että älkää enää käyttäkö Kreikan tilannetta tekosyynä.
Nikos Pappasin englanninkielinen esitys ja kaaviot PDF-muodossa >>>
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.