Miksei EU edistä länsisaharalaisten ihmisoikeuksia?
Kun ihmisoikeuksia poljetaan Kiinassa tai Venäjällä, voidaan niihin tarttua ja arvostella kovin sanoin muiden toimia. Eurooppalaisethan kannattavat ihmisoikeuksia ja haluavat toimia niiden toteuttamiseksi, eikö?
Vaan eivätpä sittenkään, mikäli unionin edut joutuvat vastatusten ihmisoikeuksien kanssa. Tiina Sandbergin mukaan näin on käynyt jälleen kerran Länsi-Saharassa.
– Marokon jo vuodesta 1975 miehittämää aluetta on koko miehityksen ajan käytetty hyväksi tavalla, joka on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Viime aikoina sorto on kiihtynyt, alueen vesiä ryöstökalastetaan häikäilemättä ja sen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämistä valmistellaan kovaa kyytiä, toteaa Sandberg.
Nyt Marokko on aikeissa rakentaa miehitetylle alueelle aurinkovoimaloita ja tuulivoimaa, yhteensä 1 000 megawatin edestä. Missään vaiheessa ei tälläkään kertaa ole käyty keskusteluja länsisaharalaisten kanssa, eivätkä he suostuisi alueensa hyödyntämiseen miehittäjän hyväksi. Heille ei myöskään ole luvassa tuottoja tämän energian myynnistä.
Aurinkoenergiaa riistäjämaasta
Miten tämä kaikki liittyy Eurooppaan?
Euroopan unionissa on luotu ohjelma Välimeren ylittävästä yhteistyöstä ja tuon suunnitelman keskiössä on Välimeren aurinkoenergia-projekti. Se tähtää aurinkoenergian tuotannon voimakkaaseen lisäämiseen Pohjois-Afrikassa ja nämä uudet voimalaitokset ovat sen tärkeä osa. Suoria kytköksiä löytyy muun muassa espanjalaisiin, ranskalaisiin, italialaisiin, saksalaisiin, englantilaisiin ja tanskalaisiin energiayhtiöihin.
Tiina Sandbergin mielestä Marokon toimia ei pidä enää katsoa läpi sormien, eikä varsinkaan pyrkiä hyötymään miehitettyjen alueiden luonnonvaroista.
– Euroopan unionin tulee pikimmiten myöntää Länsi-Saharan laiton miehitys ja aloittaa painostustoimet sen lopettamiseksi. Momenttia löytyisi, mutta tahtoa puuttuu. Halutessaan eurooppalaiset voisivat vaikuttaa merkittävästi tämän pian 40 vuotta jatkuneen ihmisoikeusloukkauksen lopettamiseen, sanoo Sandberg.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Die Linken menestyksestä huolimatta Saksan liittopäivät siirtyy yhä enemmän oikealle. Linke-SPD-Vihreät -leiriin kuuluu nyt vain 43 prosenttia kansanedustajista. Lähes joka toinen äänestäjä antoi äänensä konservatiiveille tai äärioikeistolaiselle AfD:lle. Sosiaaliset kysymykset, kuten ilmasto- ja ekologiset kysymyksetkin, jäivät televisiokeskusteluissa varjoon ja niitä käsiteltiin tuskin lainkaan.
Saksan parlamenttivaalit järjestetään 23.2.2025. Saksan vasemmisto kipuilee hajallaan. Berliinin Treptow-Köpenickissä vaalityöntekijät eivät jaa flaijereita pelkästään kiireisille kaupunkilaisille – he astuvat alueille, joissa historia ja nykypäivän poliittiset jännitteet kohtaavat raa’asti. Toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen seurasi Die Linken vaalikampanjaa Berliinin kaduilla.
Caracasissa pidetty antifasistinen konferenssi kokosi yli tuhat aktivistia 76 maasta ja päättyi uuden kansainvälisen vallankumouksellisen verkoston perustamiseen. Liike, joka puolustaa työväenluokan oikeuksia, osallistavaa demokratiaa ja rauhaa, tavoittelee fasismin, uusfasismin, rasismin, kolonialismin ja imperialismin kaikista muodoista vapautumista.