Euroopassa taistellaan vyönkiristyksiä vastaan - milloin Suomelle riittää?

Euroopan unionin suunnasta tehdään jälleen päätöksiä maaliskuun puolivälissä, kun EU:n valtionpäämiehet ja hallitusten edustajat kokoontuvat kevään huippukokoukseen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn johdolla.

Brysselissä 14.-15. maaliskuuta järjestettävän huippukokouksen agendalla on monilla pienillä lakimuutoksilla pedattu tiukennettu Euroopan talous- ja rahaliitto. Se muodostuisi kahdesta osasta, eurooppalaiset pankit yhden valvontaelimen alle asettavasta pankkiunionista sekä rahapolitiikasta päättävästä talousunionista.

Pankkiunionissa valtaa käyttäisi Euroopan keskuspankki, jolla ei ole minkäänlaista demokraattista hallintoa ja joka tottelee pääasiassa finanssisektorin ja sen lobbareiden tahtoa. Uusi elin voisi tulevaisuudessa tukea mitä tahansa yksityistä pankkia jäsenmaiden veronmaksajien rahoilla.

Talousunionilla puolestaan olisi valta toteuttaa automaattisia rankaisutoimia talousdirektiivejä rikkoville maille. Se tarkoittaisi Euroopan komission, EKP:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n muodostaman Troikan nykyisen talouslinjan hakkaamista kiveen.

Ay-liike ja kansalaisjärjestöt protestoivat

Huippukokouksen agenda on saanut rajua kritiikkiä ammattiyhdistysten  ja kansalaisjärjestöjen taholta. Eurooppalaisten kansalaisliikkeiden Firenze 10+10 -foorumin mukaan agendan toteutuminen tarkoittaisi demokratian päättymistä Euroopassa sellaisena kuin se nyt ymmärretään.

– Näiden uudistusten epädemokraattinen luonne on käynyt selväksi. Ihmisten mielenilmauksia säästötoimia ja yksityistämispolitiikkaa vastaan on jo tukahdutettu väkivaltaisesti, Firenzen foorumin julkaisemassa tiedotteessa todetaan.

Espanjassa viime viikon #23F-mielenosoituspäivä rinnasti EU:n suunnitelmat oikeistolaisen sotilasjuntan vallankaappausyritykseen 23. helmikuuta 1981. Torit vallanneisiin mielenosoituksiin osallistui satoja tuhansia ihmisiä. Samaan aikaan Kreikassa ay-liike järjesti laajan lakon, jolla vaadittiin loppua Troikan sanelemalle vyönkiristysohjelmalle.

Myös Brysselissä päämajaansa pitävä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on julistanut huippukokousta edeltävän päivän yleiseurooppalaiseksi mielenosoituspäiväksi EU:n talouslinjaa vastaan. Yhtenä EAY:n kärkiteemana on nuorten heikko asema talouskriisin kurimuksessa.

Pelastetaan nuoret, ei pankkeja!

Joulukuussa 2012 Euroopan unionissa yli 5,7 miljoonaa nuorta alle 25-vuotiasta oli vailla työtä, joista yli 3,6 miljoonaa oli euroalueella. Suomessa nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli tammikuun lopussa 5 600 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa eli yhteensä 39 000.

– Nuoret ihmiset maksavat kalleinta hintaa leikkauksista. He ovat alttiimpia työttömyydelle kuin mikään muu ikäryhmä, järjestö sanoo.

Suuntaa on EAY:n mukaan muutettava pikaisesti, sillä vyönkiristys ei yksinkertaisesti toimi. Se on ajanut euroalueen lamaan eikä ole myöskään helpottanut kriisimaiden velkataakkaa. Esimerkiksi Kreikan velan osuus bruttokansantuotosta on kasvanut leikkausohjelmien myötä 120 prosentista 175 prosenttiin. Vuoden loppuun mennessä velka voi kasvaa jopa 189 prosenttiin.

– Vain muutos taloudellisessa ja poliittisessa hallinnossa voi korjata tilanteen, EAY painottaa. Siksi kaikkien ay-järjestöjen ja työväen on lähetettävä protestinsa Euroopan huippukokoukselle 13.-14. maaliskuuta.

Suomessa EAY:n jäsenjärjestöjä ovat ay-keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava.

Lista toimintapäivän suomalaisista tapahtumista:

>> www.kriittinen.fi

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY:

>> www.etuc.org

Firenze 10+10 -foorumi:

>> www.firenze1010.eu