100 vuotta Virtaa
100 vuotta Virtaa -juhlakonserttikiertue tuo maaliskuussa 2015 Jyväskylään, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle historiallisen musiikkimatkan Olavi Virran unohtumattomiin sävelmiin.
Ensi vuoden helmikuussa tulee kuluneeksi sata vuotta Olavi Virran (1915-1972) syntymästä.
Kiertueen konserttien yhteydessä nähdään harvinaista kuvamateriaalia Virran elämän varrelta. Lisäksi konserttisalien aulatiloissa on esillä muuta Virtaan liittyvää esineistöä pienimuotoisessa näyttelyssä.
Kuvat ovat peräisin muun muassa Virran tyttärien kokoelmista. Olavi Virran tyttäret Sheila Gmar Virta (s. 1957), Harriet Revell (s. 1951) sekä ottotytär Ilse Hammar (s. 1943) ovat mukana konserttikiertueella, ja osa kiertueen tuotosta lahjoitetaan heille.
Konserteissa esiintyvät Eino Grön, Arja Koriseva, Leif Lindeman ja Juha Hostikka & Dallapé-orkesteri
Eino Grön kertoo tutustuneensa Virtaan jo vuonna 1958.
– Olin hänen kanssaan läheisessä yhteydessä aina kuolemaansa saakka. Hänen tulkintansa tekivät aikoinaan suuren vaikutuksen nuoreen laulajaan, ja vielä tänä päivänä omassa fraseerauksessani voi löytää jälkiä hänen tyylistään
Dallapé-orkesterin johtaja ja solisti Juha Hostikka kokoaa konsertin ohjelmiston yhdessä solistien kanssa.
– Euroopan vanhin yhä toimiva viihdeorkesteri Dallapé täyttää 90 vuotta vuonna 2015, ja on suuri kunnia avata orkesterin juhlavuoden konsertit Olavi Virran syntymän 100-vuotisjuhlakiertueella. Olavi Virta oli Dallapé-opiston kasvatteja ja hänet pestattiin orkesteriin ensin kitaristiksi ja sittemmin laulajaksi. Olavi Virran ja Dallapé-orkesterin yhteinen taival alkoi jo vuonna 1933.
– Olavi Virta on suomalaisen viihdemusiikin kiistaton kuningas. Hänen vertaansa vailla olevat levytyksensä ovat merkittävä osa suomalaista musiikkikulttuuria. Hyvällä syyllä voi todeta, että Olavi Virran ikimuistoiset tulkinnat eivät kuole koskaan. Haastavinta konserttikokonaisuudessamme tulee olemaan valinnan vaikeus: kuinka valita Olavi Virran yli 600 klassikkolevytyksen joukosta kattava kokonaisuus parituntiseen konserttiin, pohtii Hostikka.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.