Millä eväillä rauha Palestiinaan?

Vuoden ensimmäinen Helsingin Maanantaiklubi keskittyi Palestiinaan. Aiheesta alusti kaksi asiantuntijaa, Syksy Räsänen ihmisoikeusjärjestö ICAHD-Finlandista sekä Palestiinalaisten Siirtokuntayhdistyksen varapuheenjohtaja Alamir Ayman. 

Vuoden 2014 piti olla YK:n Palestiina-solidaarisuusvuosi. Syksy Räsänen totesi, että vuoden merkittävämmäksi tapahtumaksi jäi Israelin kesäinen hyökkäys Gazaan. 

Räsäsen mukaan Gazan hyökkäys tulee rajuudessaan jäämään historiaan. Israelin armeija tappoi Gazassa yli 2 100 ihmistä, joista 70-87% oli siviilejä, haavoitti yli kymmentätuhatta ja ajoi yli puoli miljoonaa pakolaisiksi. Merkille pantavaa oli myös hyökkäyksen kesto – peräti 51 päivää. 

– Kansainvälinen yhteisö salli hyökkäyksen kestää niin pitkään. Itse asiassa Israelin päättäjät hämmästyivät, ettei hyökkäys aiheuttanut suurempia reaktioita, sanoi Räsänen.

Seuraava hyökkäys vieläkin pahempi?

Gazan hyökkäyksen aikana kohdistettiin iskuja elämälle välttämättömään infrastruktuuriin, kuten Gazan ainoaan voimalaitokseen ja vedenpuhdistamoihin. Hyökkäys tuntui Gazan lisäksi myös Länsirannalla, missä samaan aikaan haavoitettiin yli 2 000 palestiinalaista ja tuhottiin satoja palestiinalaisten koteja.

Räsästä on myös huolestuttanut Israelin sisäinen kehitys. Gazan hyökkäystä vastustaneiden henkilöiden kimppuun käytiin ja myös poliisi hyökkäsi rauhanmielenosoittajien kimppuun. 

– Väkivalta ja kiihotus oli ennennäkemätöntä ja sitä tuli korkealta taholta, ministeri- ja parlamenttitasolta, pohti Räsänen. 

Hän epäili, että seuraava hyökkäys Gazaan tulee olemaan vielä tätäkin pahempi. 

”Tämän hetkisen Israelin kanssa ei voi tehdä rauhaa”

Alamir Aymanin mukaan YK:n päätösten toimeenpano palestiinalaisten kohdalla ei ole edennyt käytännössä mitenkään. 

– YK:n päätökset palestiinalaisten pakolaisten oikeudesta palata omiin koteihinsa ei ole lähellekään toteutunut, päinvastoin. Myöskään päätös kahdesta valtiosta, Palestiinasta ja Israelista, ei ole edennyt. Israel on vain lisännyt siirtokuntiaan, tuhonnut rakennuksia ja surmannut ihmisiä, totesi Ayman.

Hänen mukaansa Israel käyttää liikaa voimaa palestiinalaisia kohtaan, mikä on aiheuttanut mittaamattomia kärsimyksiä palestiinalaisille. 

– Tämän hetkisen Israelin kanssa ei voi tehdä rauhaa. Toivottavasti tilanne paranee tulevaisuudessa.

Ayman oli kiitollinen siitä, että niin monet suomalaiset olivat mukana Gazan sodan vastaisissa mielenosoituksissa ja osoittivat solidaarisuuttaan Palestiinan kansalle. Aymanin mukaan kansainväliset protestit vaikuttivat siihen, että hyökkäys loppui. 

Yhdysvallat ja EU tukevat Israelia

Vuodenvaihteessa uutisoitiin, että Palestiina on pyrkimässä kansainvälisen rikosoikeustuomioistuimen jäseneksi. Jäsenyys tarkoittaisi, että Israel voitaisiin asettaa syytteeseen sotarikoksistaan. Syksy Räsäsen mukaan olisi kuitenkin naiivia kuvitella, että Israel koskaan haastettaisiin kansainväliseen oikeuteen – Israelin apartheid- ja miehityspolitiikka kun nauttii niin Yhdysvaltain kuin Euroopan unionin tukea. 

Esimerkiksi Gazan hyökkäyksen aikana monet Etelä-Amerikan maat vetivät suurlähettiläänsä pois Israelista. Räsänen huomautti, että EU sen sijaan käytännössä tuki hyökkäystä, kehotti vain Israelin armeijaa välttämään ihmisuhreja, vaikka tiedettiin, että Israelin armeijan tavoitteena oli laajamittaisen kärsimyksen aiheuttaminen siviiliväestölle. 

Itsenäisyyden tunnustamisella merkitystä palestiinalaisille

Syksy Räsänen suhtautui skeptisesti siihen, mikä merkitys Palestiinan itsenäisyyden tunnustamisella on käytännön politiikan kannalta. Hän pelkäsi, että muodollisen ja epämääräisen tunnustamisen takana jatketaan Israelia tukevaa politiikkaa. Esimerkiksi EU-maiden virallinen kanta on, etteivät Gaza ja Länsiranta kuulu Israelille. Silti tällä kannalla ei vaikuta olevan merkitystä esimerkiksi EU:n ja Israelin kauppasuhteille. 

– Tunnustamisia käytetään peittämään se, että EU estää palestiinalaisten itsemääräämisoikeuksien toteutumista. Tällä hetkellä EU:lla on läheisimmät suhteet Israeliin kuin mihinkään muuhun EU:n ulkopuoliseen maahan. Myös Suomi myy ja ostaa aseita Israelista, jopa yrityksiltä, jotka mainostivat testaavansa laitteitaan Gazan hyökkäyksen aikana, totesi Räsänen. 

Hän korosti konkreettisia toimia ja kampanjoita, jotka tähtäävät palestiinalaisten oikeuksien kohentamiseen ja miehityksen lopettamiseen. 

Alamir Aymanin mielestä sillä, että eri maat Ruotsi mukaan lukien tunnustavat Palestiinan itsenäisyyden on merkitystä palestiinalaisille.

– Maailman maista jo kaksi kolmasosaa on tunnustanut Palestiinan itsenäisyyden, ja se on myönteinen asia. Toivoisin, että Ruotsin lisäksi Suomi tekisi saman päätöksen, jotta rauha alueella etenisi, sanoi Ayman. 

Israelin hajota ja hallitse –taktiikka

Viime vuonna syntyi vahvimpien palestiinalaisten järjestöjen, Länsirantaa hallitsevan Fatahin ja Gazassa vallassa olevan Hamasin välinen yhteinen hallitus, mikä ei ollut Israelin mieleen. Omalta osaltaan palestiinalaisten yhtenäisyyden lisääntyminen toimi syynä hyökkäykselle Gazaan.

Syksy Räsänen totesi, että Israelin – kuten kaikkien miehittäjien – keskeinen tavoite on sirpaloida vastarinta hajota ja hallitse –taktiikalla. Israelin mielestä esimerkiksi PLO oli terroristijärjestö, jonka kanssa israelilaiset eivät saaneet edes keskustella. Israelin pyrkimyksenä on ollut 1990-luvulta lähtien erottaa Gaza ja Länsiranta toisistaan muun muassa saartamalla Gaza ja eristämällä terroristijärjestöksi leimattu Hamas kansainvälisestä yhteisöstä. 

Fatahin ja Hamasin sopuhallitus kesti Gazan hyökkäyksen, vaikka yhtenäisyydessä on ollut säröjäkin. Räsäsen mielestä eräs palestiinalaisten hallitukseen sisältyvä ongelma on se, että noin 12-miljoonaisesta Palestiinan kansasta valtaosa asuu pakolaisena muualla kuin miehitetyillä alueilla. 

Alamir Ayman korosti, että mahdolliset erimielisyydet Fatahin ja Hamasin välillä ovat lopulta sivuseikka. Palestiinalaisilla on yksi hallitus ja yksi presidentti: Mahmud Abbas.

Israel siirtyy oikealle

Israelin sisäpoliittinen kehitys vaikuttaa huolestuttavalta. Maan keskustavasemmiston kannatus on romahtanut, ja tällä hetkellä vallasta kamppailevat oikeisto ja äärioikeisto. Äärioikeisto esimerkiksi arvosteli Gazan hyökkäystä siitä, että Israelin armeija oli liian helläkätinen eikä mennyt tarpeeksi pitkälle. Räsäsen mukaan Israelissa on valtavan yksimielinen tuki hyökkäyksille, mutta hyökkäysten suosiolla on taipumus laskea rajusti pitemmän päälle. 

– Palestiinan sisäisellä kehityksellä ei ole Israelissa äänestäjille mitään merkitystä. Palestiinalaiset ovat olemassa vain jos he hyökkäävät, muutoin miehitystä tai Palestiinaa ei ole olemassa, sanoi Räsänen. 

Alamir Ayman totesi, että Israelin politiikassa vallitsee ikävä trendi: mitä enemmän kunkin puolueen vallassa olon aikana murhataan palestiinalaisia, sen todennäköisemmin puolue voittaa seuraavatkin vaalit. 

Israel matkalla fasismiin?

Kaikki tämä herättää kysymyksen, onko Israel luonteeltaan fasistinen valtio.

Räsänen muistutti, että Israel ei koskaan ole ollut demokraattinen vaan etnokraattinen valtio, jossa yhden etnisen ryhmän sisällä vallitsee tasa-arvo ja demokratia. Uutta on se, että valtio on muuttumassa myös vähemmän tasa-arvoiseksi ja demokraattiseksi tämän etuoikeutetun etnisen ryhmän sisällä. Mutta onko kyse fasismista, se on Räsäsen mielestä vaikea kysymys. 

Israelin yhteiskuntajärjestelmää on nakerrettu vähitellen. Israelilaisten aktivistien mukaan maa on matkalla kohti fasismia, jossa ei suvaita toisinajattelua ja missä erimielisten on oltava hiljaa. 

– Tapahtuipa Israelin sisällä mitä tahansa, miehitys on ollut voimassa jo kymmeniä vuosia. Palestiinalaiset ovat eläneet sotilashallinnon, käytännössä totalitaristisen hallinnon alla. Ja jos pommit tippuvat niskaan, se on yksi lysti onko takana fasismi vai demokratia, sanoi Räsänen.

Kansainvälistä solidaarisuutta ja Israelin painostusta tarvitaan

Sekä Syksy Räsänen että Alamir Ayman pitivät epätodennäköisenä, että kehitys parempaan suuntaan kohti rauhaa tulisi Israelin sisältä poliittisen vallan tai mielipiteen muutosten kautta. Tarvitaan kansainvälisen yhteisön solidaarisuutta palestiinalaisille sekä painostusta ja kampanjoita Israelin apartheid-politiikkaa ja miehitystä vastaan.

Yleisökommenteissa huomautettiin, että Venäjää vastaan nostettiin pian Ukrainan kriisin alettua taloudellisia pakotteita. Samaan ei ole kyetty Israelia vastaan, vaikka Israelin toimien seuraukset ovat aivan eri mittaluokkaa. Päinvastoin, esimerkiksi Suomi käy edelleen Israelin kanssa asekauppaa ja Suomeen tuodaan tuotteita, jotka on valmistettu laittomaksi julistetuissa Israelin siirtokunnissa. 

Itse kukin voi boikotoida Israelissa ja erityisesti laittomissa siirtokunnissa valmistettuja tuotteita. On vaadittava, että Suomi lopettaa asekaupan Israelin kanssa. On myös vaadittava EU:ta jäädyttämään Israelin kanssa tekemänsä assosiaatiosopimus. 

ICAHD Finland on ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on Israelin miehityksen ja apartheidin lopettaminen tavalla, joka noudattaa kansainvälistä oikeutta ja takaa kaikkien Israelin/Palestiinan alueella asuvien oikeudet. ICAHD Finland on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

ICAHD on lyhenne sanoista Israeli Committee Against House Demolitions, israelilainen komitea talojen tuhoamista vastaan. ICAHD Finland on ICAHDin vuonna 2009 perustettu suomalainen haara. ICAHD Finland on itsenäinen järjestö, ja se osallistuu muiden ICAHDin haarojen mukana ICAHDin yhteisten linjausten tekemiseen.

Suomen Palestiinalaisten Siirtokuntayhdistys ry on yhdistys, joka ylläpitää palestiinalaisten omaa kulttuurituntemusta, sekä edistää kaikille aloilla palestiinalais-suomalaisia suhteita.

Yhdistys järjestää keskustelu-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia sekä julkaisee tiedotuksia. Myös suomalaista tapakulttuuria, tietoa eri tapahtumista sekä esim. Työnhakukoulutusta välitetään, jotta sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan olisi helpompaa.

Yhdistys järjestää myös arabialaisia juhlia, kesäleirejä, retkiä, urheilutapahtumia, arabiankielen kursseja  sekä muuta yhteistä toimintaa ylläpitääkseen tapoja ja perinteitä sekä ihmissuhteita toisiin jäseniin. Se tekee myös yhteistyötä sekä suomalaisten että muiden maahanmuuttajajärjestöjen kanssa.