Demokratian takkuinen taival Lähi-idässä

09.05.2015 - 08:00
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Pudotetaan pommit, järjestetään vaalit, demokratia on sillä selvä – tämähän on se yksinkertainen kaava, jota länsimaat ovat etenkin Lähi-idässä pyrkineet toteuttamaan. Tulokset ovat jääneet olemattomiksi, elleivät peräti kääntyneet omaksi irvikuvakseen.

Suomen sosiaalifoorumin kansainvälinen vieras, Turkin demokraattista oppositiota edustava Süleyman Altunoglu, selvitti taustoja sille, miksi demokratiakehitys Lähi-idässä on niin takkuista. Altunoglun mukaan syitä pitää lähteä hakemaan historiasta, aina 1800-luvulta saakka.

Kohtalokas vapaakauppasopimus

Lähi-idän alue kuului 1800-luvulla ottomaanien valtakuntaan. Nykyiset suhteet ja ristiriidat muodostuivat tuona aikana. Suuria maa-alueita hallinneet ottomaanit eivät käyttäneet rikkauksiaan kapitalistiseen kehitykseen kuten Euroopan maat. Tämän vuoksi feodaalinen ottomaanien valtakunta jäi voimattomaksi kapitalistisen Euroopan edessä.

Kehittyvän teollisuutensa vuoksi Eurooppa tarvitsi raaka-aineita ja markkinoita. Vuoden 1838 vapaakauppasopimusta Britannian ja ottomaanien välillä voidaan pitää käännekohtana. Euroopasta tulevat tuontituotteet ajoivat ottomaanien imperiumin talousjärjestelmän sekä samalla islamin kriisiin.
– Talouspoliittinen kriisi aiheutti keskustelua kahden islaminsuuntautumisen välillä. Ensimmäinen suunta, wahhabismi, puolusti varhaisia islamin menetelmiä ja hyökkäsi kaikkea muuta vastaan. Toisen suunnan, sufismin, mielestä kulttuuri piti säilyttää sulkeutumalla. Esimerkiksi Al-Qaida syntyi wahhabismista ja Muslimiveljeskunta on taas molempien suuntien tulosta, selvensi Altunoglu.

Uskonnon roolia heikennettävä

Altunoglun mukaan oleellista on, että kumpikaan suuntauksista ei ole ristiriidassa kapitalismin kanssa. Lähi-idän hallintaa havitteleva imperialismi käytti hyväkseen tätä yksimielisyyttä. Ottomaanien valtakunnan raunioille syntyneitä alueita hallinnoivat siirtomaaisännät, kuten Ranska, Englanti ja Italia.
– Imperialismi ei ottanut askeltakaan mandaattialueiden teollisuuden kehittämiseksi. Eikä siihen olisi pystyttykään kahden maailmansodan välisenä lama-aikana. Kehittynyt teollisuus olisi luonut kapitalistisen talouden myötä suuren työväenluokan, joka olisi katkaissut suhteensa maaperään ja feodalismiin. Tämäntyyppinen kehitys olisi myös uudistanut uskonnollisia rakenteita, totesi Altunoglu.

Hänen mukaansa demokraattinen kehitys Lähi-idässä edellyttäisi samankaltaista uskonnon taantumuksellisen roolin heikentymistä kuin mikä tapahtui porvariston vallan kasvun aikana Euroopassa ja johti kapitalismin syntyyn.
Ongelmana on, että Lähi-idän maista puuttuu porvaristoa vastaava yhteiskunnallinen luokka. Islamistisista ryhmistä ja suuntauksista mikään ei haasta kapitalismia sinänsä, minkä vuoksi ne voivat liittoutua imperialististen länsivaltojen kanssa. Niistä ei ole demokraattisen käänteen moottoreiksi. Altunoglun mielestä vaikea tehtävä lepääkin työväestön ja vasemmiston harteilla. (MK)

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (20 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.