Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
Meillä Tampereella oli viime viikon loppuna 11-13.4-14 Pirkkahallissa Supermessut.
Olin vaimoni kanssa siellä.
Ihmisiä oli viikonlopun aikana kymmeniä tuhansia.
Nähtävää oli paljon ja ihmiset liikkuivat.
Tällainen paikka on oiva tapa kommunistienkin olla läsnä.
Vaikeaa on siellä levittää lennäkkejä, voipi lentää itsekin, nimittäin pihalle.
Mutta asennepaita päällä (minulla vaikkapa Lenin paita), reppu selässä jossa materiaalia jota voi antaa pyydettäessä, ihmisten bongailtavana, ja valmiina juttelemaan.
Ja erityisesti, kuten sanoin olla läsnä.
Tämä on tehokas tapa näyttäytyä, ja naama alkaa tulla tutuksi.
Piirisihteereiltä saa vinkkejä erilaisista tapahtumista ja erityisesti suurtapahtumista, ja antaa poliittista ohjausta, miten tällaisissa paikoissa voi tehdä joukkotyötä.
Liput maksoivat kyseiseen tapahtumaan 14€, tai 10€, tai sen lipun sai ihan ilmaiseksi, kuten mekin saimme. Piirisihteereiltä saa vinkkejä tähänkin…
kun osallistuu monenmoiseen, on läsnä, pikkuhiljaa tulee kasvot tunnetummaksi, ja kun vaaleihinkin osallistumme, on suuremmat mahdollisuudet saada niitä ääniäkin, kun ehdokas tunnetaan…muustakin kuin omasta vaalikuvasta, juuri vaalien alla, tai kirjoituksista omiin lehtiin.
Oma t infotilaisuudet ovat tärkeitä, opintokerhot, tai omat järjestämämme paneelikeskustelut.
Niihin ei useimmiten tule kuin kaikkein tiukimmat ja aktiivisimmat omat, kun meistä ei muut tiedä eikä meitä tunneta.
Sivumennen sanoen, Jari Heinonen rouvansa kanssa oli Messuilla…ihan vaan oli läsnä.
Ei se politiikan teko aina ole eikä saa olla pelkkää ränttätäätä ja pippijuuta, vaan ihan vaan läsnäoloa sekä osallistumista muiden järjestämiin tapahtumiin.
Kun meitä näkyy vähän siellä, vähän täällä, kasvot alkaa jäädä pikku hiljaa mieleen, ja osataan yhdistää, että tuo on ”se” kommunisti…jossain vaiheessa tullaan jutulle. Ei välttämättä olla samaa mieltä, mutta tullaan kysymään että mitäs mieltä olet Ukrainan tilanteesta, tai SOTE uudistuksesta tai jostain muusta…
jatkuu
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
Meillä Tampereella oli viime viikon loppuna 11-13.4-14 Pirkkahallissa Supermessut.
Olin vaimoni kanssa siellä.
Ihmisiä oli viikonlopun aikana kymmeniä tuhansia.
Nähtävää oli paljon ja ihmiset liikkuivat.
Tällainen paikka on oiva tapa kommunistienkin olla läsnä.
Vaikeaa on siellä levittää lennäkkejä, voipi lentää itsekin, nimittäin pihalle.
Mutta asennepaita päällä (minulla vaikkapa Lenin paita), reppu selässä jossa materiaalia jota voi antaa pyydettäessä, ihmisten bongailtavana, ja valmiina juttelemaan.
Ja erityisesti, kuten sanoin olla läsnä.
Tämä on tehokas tapa näyttäytyä, ja naama alkaa tulla tutuksi.
Piirisihteereiltä saa vinkkejä erilaisista tapahtumista ja erityisesti suurtapahtumista, ja antaa poliittista ohjausta, miten tällaisissa paikoissa voi tehdä joukkotyötä.
Liput maksoivat kyseiseen tapahtumaan 14€, tai 10€, tai sen lipun sai ihan ilmaiseksi, kuten mekin saimme. Piirisihteereiltä saa vinkkejä tähänkin…
kun osallistuu monenmoiseen, on läsnä, pikkuhiljaa tulee kasvot tunnetummaksi, ja kun vaaleihinkin osallistumme, on suuremmat mahdollisuudet saada niitä ääniäkin, kun ehdokas tunnetaan…muustakin kuin omasta vaalikuvasta, juuri vaalien alla, tai kirjoituksista omiin lehtiin.
Oma t infotilaisuudet ovat tärkeitä, opintokerhot, tai omat järjestämämme paneelikeskustelut.
Niihin ei useimmiten tule kuin kaikkein tiukimmat ja aktiivisimmat omat, kun meistä ei muut tiedä eikä meitä tunneta.
Sivumennen sanoen, Jari Heinonen rouvansa kanssa oli Messuilla…ihan vaan oli läsnä.
Ei se politiikan teko aina ole eikä saa olla pelkkää ränttätäätä ja pippijuuta, vaan ihan vaan läsnäoloa sekä osallistumista muiden järjestämiin tapahtumiin.
Kun meitä näkyy vähän siellä, vähän täällä, kasvot alkaa jäädä pikku hiljaa mieleen, ja osataan yhdistää, että tuo on ”se” kommunisti…jossain vaiheessa tullaan jutulle. Ei välttämättä olla samaa mieltä, mutta tullaan kysymään että mitäs mieltä olet Ukrainan tilanteesta, tai SOTE uudistuksesta tai jostain muusta…
jatkuu
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
...Mutta juuri ennen vaaleja meidän kommunistien ehdokkaat, jotka ovat vaalimainoksessa kadun varressa muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa rinnakkain, ei meitä kukaan tunne…
Ja jos ette oikein usko, ( kun kourallinen raataa henkihieverissä vaaleista vaaleihin mielestään) miten on meille vaaleista vaaleihin käynyt?
Mietitään niitä uusiakin tapoja tehdä politiikkaa ja joukkotyötä…eikö niin?
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
Tampereella kömmitään, jotkut, joistain kantoin alta, kuin mörrimöykyt, heräilemään, EU vaaleihin sekä ehdokkat, että kaaderit, juuri ennen kuin ovat vaalit.
Kehoitellaan vaalimökille, kysellään, että
kuka tulee ja milloin.
Ei näin kertakaikkiaan voi toimia.
Tai voi, ja näin on toimittu vuosikausia.
Mutta turha odottaa muuta kuin vaalitappiota.
EU kriittiset, eivät tiedä meistä...että mekin olemme EU kriittisiä.
Emme ole vaalipuolue.
Eihän?
Tampereella me alamme toimia pari viikkoa ennen vaaleja.
Vaaleista vaaleihin.
Eikä kukaan tiedä missä vasen- tai oikea käsi on.
Toivottavasti tuo lause aukeni sarkasmina.
Kapellimestaria ei ole, ja kun joku jotain yrittää, yrittää juuri sen pari viikkoa ennen vaaleja.
Surettaa...surettaa niin maan perusteellisesti.