Pyrkimys hallitukseen suuntaa Vasemmistoliittoa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 10/2006.

Suvi-Anne Siimeksen ero Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävistä tapahtui näyttävästi, mutta tuskin ansaitsee tyylipisteitä. Poliittisesti Siimeksen perustelut erolleen ovat vain vahvistaneet sen, että Vasemmistoliittoa ei todellakaan ole johtanut minkään sortin sosialisti.

Hän perusteli eroaan ennen muuta sillä, että puolueen eduskuntaryhmä edellytti YK:n valtuutuksen kirjaamista kriisinhallintalakiin. Siimes katsoi tämän olevan muutos VAS:n hallituksessa ollessaan hyväksymään EU-politiikan linjaan, joka piti sisällään EU:n sotilaallisen toiminnan kehittämisen.

"Projekti 2007"

Siimes vetoaa puolueen, eduskuntaryhmän ja ay-liikkeen vasemmiston johtajien ns. matalan paikan leirillä joulukuussa 2003 linjaamaan strategiaan. Sen mukaan VAS:n pääsyä takaisin hallitukseen ei pidä vaarantaa asettumalla vastustamaan EU:n perustuslakia, taistelujoukkoja, Nato-optiota tai muita nykyisen hallituspolitiikan linjauksia.

Tähän hallitukseen tähtäävään projektiin 2007 liittyi myös se, että Vasemmistoliiton piti olla valmis tekemään pesäero eduskuntaryhmän "entisiin taistolaisiin", jos nämä eivät sitoudu hallituspolitiikan pelisääntöihin.

Eduskuntaryhmän yksimielisyys

Eduskuntaryhmässä ja VAS:n piirijärjestöissä ei ole kuitenkaan nähty samanlaista tarvetta tehdä pesäeroa "ex-taistolaisiin". Syy tähän on ymmärrettävä: VAS:n eduskuntaryhmä ei ole koskaan ollut niin yksimielinen kuin viime vuosina.

Näin siitä huolimatta, että VAS on ollut mukana tukemassa pääomapiireille ennätysvoitot tuoneita tulopoliittisia sopimuksia, ajamassa lähipalveluja ja demokratiaa kaventavaa kunta- ja palvelurakennehanketta, puoltamassa EU:n perustuslain hyväksymistä sekä kannattamassa monia työlainsäädäntöön, työmarkkinatukeen ja eläkkeisiin tehtyjä heikennyksiä.

Jopa Siimeksen syntipukiksi nostaman Jaakko Laakson mukaan ryhmä on yksimielinen sisä- ja talouspolitiikassa ja erimielisyydet koskevat vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, erityisesti suhtautumista EU:n taistelujoukkoihin ja Nato-optioon. Kuvaavaa on, että ryhmä on tukenut kiistellyn kriisinhallintalainkin säätämistä poikkeuslakina, vaikka laista jätetään pois VAS:n edellyttämä YK:n valtuutus.

Esko Seppäsen mukaan VAS:n linja onkin oikeistolaisempi kuin minkään muun eurooppalaisen sosialidemokraateista vasemmalla olevan puolueen.

SDP houkuttaa

Eronsa jälkeen Siimes kertoi olleensa jo vuosi sitten lähellä siirtyä SDP:n eduskuntaryhmään. Eduskuntakauden jälkeisistä työtarjouksista hän aikoo keskustella niin SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoman kuin pääministerin ja tasavallan presidentin kanssa. Itse Siimes kertoo olevansa kiinnostunut etenkin kansainvälisistä tehtävistä.

Demarin mukaan VAS:n ay-vaikuttajiin kuulunut Timo Roppola vaihtaa puoluetta jo lähipäivinä ja SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen viimeistään kesäkuussa. SDP kalastelee isompaakin joukkoa Vasemmistoliitosta.

"Kommunistit eivät voi olla VAS:ssa"

Vasemmistoliiton johdolla asetettiin jo Lipposen ensimmäiseen hallitukseen pääsyn ehdoksi se, että puolue tekee pesäeron SKP:hen eikä salli sisällään järjestäytynyttä oppositiota hallituspolitiikalle. VAS:n johto erottikin SKP:ssä osastot ja SKP:ssä näkyvästi toimineet jäsenet.

Sen jälkeen VAS:n sääntöihin kirjattiin kielto kuulua kommunistiseen puolueeseen ja VAS:n ohjelmassa tuomittiin kommunismi jopa fasismiin verrattavana totalitarismina. Kukaan VAS:n kansanedustajista ei vastustanut näitä päätöksiä.

VAS:n vt. puheenjohtajana toimiva Risto Kalliorinne on taas Siimeksen eron jälkeen katsonut aiheelliseksi julistaa, että niin VAS:n nykyisessä kuin tulevassa puolueohjelmassa pidetään "kommunismia aatejärjestelmänä täysin tuomittavana". Se tarkoittaa, että "kommunistista aatejärjestelmää kannattavat eivät voi edes olla Vasemmistoliiton jäseniä" (KU 7.3.).

Tällaisilla lausunnoilla VAS:n johto pyrkii todistamaan sen, että puolue jatkaa kommunisminvastaisella linjallaan, jonka mukaisesti se on myös julistanut SKP:n ainoaksi puolueeksi, jonka kanssa ei hyväksytä vaaliyhteistyötä. Eurooppalaisella tasolla VAS on toteuttanut tätä linjaa jättäytymällä ulos Euroopan vasemmiston yhteistyöstä, jossa on mukana myös kommunistisia puolueita.

Kenestä uusi puheenjohtaja?

VAS:n uusi puheenjohtaja valitaan ylimääräisessä puoluekokouksessa Tampereella 13.toukokuuta. Uuden puheenjohtajan valitsevat vanhat kokousedustajat, jotka valitsivat edellisessä puoluekokouksessa Siimeksen puheenjohtajaksi.

Kokous pidetään kunnallisparlamentin ja puolueohjelmatapaamisen yhteydessä. Uusi puolueohjelma on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa 2007 pidettävässä varsinaisessa puoluekokouksessa.

Tähän mennessä puheenjohtajaehdokkaina on mainittu Kalliorinteen lisäksi mm. eduskuntaryhmän puheenjohtaja Martti Korhonen, puolueen varapuheenjohtaja Minna Sirnö, lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi ja entinen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Esko Seppänen on ilmoittanut, että hän ei ole käytettävissä. (TA)