Luonto lähellä sydäntä?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 45/2007

Kiistellyn Jyväskylän Keljonlahden voimalan rakennustyöt ovat alkaneet maanrakennustöillä. Turpeen polttoon keskittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos lauhdeosalla sai rakennusluvan Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnassa lokakuun alussa. Kaupungin energiayhtiö Jyväskylän Energia lunasti kaupungilta tontin, ja aloitti kumppaneineen raivauksen ja maansiirtotyöt lahdella välittömästi.

Kymmenet metsä-, kaivin- ja maansiirtokoneet sekä kuorma-autot muuttivat hetkessä varttuneen havu-lehtipuukankaan peruuttamattomasti. Hankkeen virallisia avajaisia juhlittiin marraskuun lopussa kanuunanlaukauksin ja kuohuvalla. Samalla paljastettiin suurvoimalaurakan ja "rauhanomaisen rinnakkaiselon" symboli liito-orava. Louhintatyöt odottavat nyt Turvatekniikan keskuksen uutta lausuntoa vaaran arvioinnista ja louhintatyön työsuunnitelmasta, valvonnasta sekä seurannasta. Alueelta leikataan moreenimaita 600 000 ja kalliota 250 000 kiintokuutiometriä.

Voimalan rakennustyöt kestävät arviolta kolme vuotta. Laitos on valmis tuotantokäyttöön aikaisintaan toukokuussa 2010. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi JE arvioi 220 miljoonaa euroa. Savukaasujen lämmön talteenottojärjestelmä ei ole mukana yhtiön viimeisimmissä laskelmissa. Se ei myöskään sisältynyt syksyllä 2007 jätettyyn ympäristölupahakemukseen. Vielä loppuvuodesta 2005 hanketta myytiin savukaasupesurin ja uusiutuvien polttoaineiden avulla kaupungin päättäjille. Näin saatiin valtaosa mm. vihreiden valtuutetuista sen taakse. Polttoaineen proomukuljetuksistakaan ei hiisku enää kukaan. Voimalan tukeminen verovaroin alkaa, kun tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen Keljonlahdelle käynnistyy.

Hiilidioksidipäästöt kaksinkertaistuvat

SKP:n Jyväskylän piiri on ottanut suurvoimalahankkeeseen kielteisen kannan. SKP on korostanut voittojen maksimoinnin ja säälimättömän luonnonvarojen käytön asemasta energiansäästöä sekä investointia nykyiseen Rauhalahden voimalaan.

Valmistuttuaan laitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhteensä 370 MW, ja sen vuotuinen sähköntuotantokapasiteetti 1,8 TWh nostaa Jyväskylän sähköntuotannon reilusti yli tarpeen. On arvioitu, että vuonna 2020 Jyväskylässä riittäisi nykyinen laitoskanta lisättynä savukaasupesurilla ja uudella voimalaitosyksiköllä. Keljonlahden voimala lisäksi kaksinkertaistaa Jyväskylän hiilidioksidipäästöt ja aiheuttaa tutkija Ari Lampisen mukaan "Jyväskylän Energialle päästökauppariskin, joka ylittää suuruudeltaan yhtiön liikevaihdon ja kaatuu toteutuessaan Jyväskylän kaupungin vastuulle".

Jyväskylän Voima (voimalahanketta varten perustettu yhtiö) on ottanut massiivisen riskin aloittaessaan maansiirtotyöt luonnonarvoja omaavalla alueella ilman lainvoimaista rakennuslupaa ja myönnettyä ympäristölupaa. Alueella sijaitsee Huoltovarmuuskeskuksen polttoainevarastot, I-luokan pohjavesialue ja Pekonniemen vedenottamo. Läheisen Iso-Urtin saaren ali pitkin Urtinpohjaa on suunniteltu 1,6 kilometrin mittaista lauhdevesiputkea. Alueella pesi liito-orava ja kuusivaltainen maasto on ollut ahkerassa virkistyskäytössä. Pian alueelta ei enää kerätä marjoja, sieniä tai hengitetä sen puhdasta ilmaa. Kaupungin keuhkoja uhkaa ahtaumatauti.

Puutteelliset valmistelut

Eri valitusasteet ovat käsitelleet lukuisia kunnallisvalituksia voimalaitoksen puutteelliseen valmisteluun sekä hallintotapaan liittyen. Hankkeen suuret miehet, JE:n ja Jyväskylän Voiman hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson (kok.), kaupunginjohtaja Markku Andersson sekä JE:n toimitusjohtaja Juha Lappalainen ovat useaan otteeseen tuoneet esille, kuinka "mielipidevalitukset" ovat viivästyttäneet hanketta ja nostaneet investointikulut pilviin Kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta tällaiset syytteet ovat peräti arveluttavia.

Kaupunginvaltuuston sijoituspaikkapäätös joulukuussa 2005 kaatui valmisteluvirheeseen päätösvalmistelussa kaupungin lakimiehen esteellisyydestä johtuen. Sijoituspaikkapäätöstä ei tarvinnut kuitenkaan uusia, koska kaupunki laati alueelle uuden asemakaavan. Asemakaavapäätös hyväksyttiin seuraavana. Sitä seuranneet valitukset hylättiin kaikissa oikeusasteissa. Valitus investointipäätöksestä, liito-oravavalitukset ja rakennuslupavalitukset odottavat käsittelyä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Itä-Suomen ympäristölupakeskukseen on tehty 32 muistutusta hankkeen ympäristölupaan liittyen. Voimalalle ei ole vielä myönnetty ympäristölupaa, joka voimalatoiminnan aloittamiseksi tarvitaan. Riskinä on, että jos lupaa ei myönnetä, laitos jää lahdelle kumisemaan tyhjyyttään.

Ennallistamistöitä ja maisemointia odotellessa!

SATU SIMONEN