Tuodaan Marxia arkeen
Jyväskyläläisen Hanna Eran polut herra Karl Marxin kanssa ristesivät ensimmäistä kertaa jo hänen ollessaan nuori. Perheen kirjahyllystä löytyi pino luokkatietoista kirjallisuutta.
– Pääomasta päätin jo pienenä, että sitten, kun olen iso, luen sen ja ymmärrän. Niin iso minusta ei tosin ole vielä tullut, että olisin uskaltautunut tarttumaan haasteeseen. Ehkä joskus vielä... miettii Era.
Teini-iässä hänen oli vaikea suhtautua niin materialistiseen ajattelijaan ja sovittaa "yliluonnollisia" kokemuksia tiukan materialistiseen ajatteluun. Innostus Marxiin palasikin oikeastaan vasta aikuisiällä.
– Vahva kokemuksellinen oivallus jokaisen ihmisen ja elollisen tärkeydestä kokonaisuudelle nosti esiin epäuskoisen suuttumuksen yhteiskunnan tilaan. Etsiessäni vastausta sille, kuinka toteutetaan yhteiskunta, jossa jokainen ihminen on arvokas itsenään, palasin takaisin Marxin äärelle.
Opintoryhmästä positiivista painetta
Hanna Era tunnustaa olevansa intohimoinen lukija ja keskustelija.
– Minulle opiskelu yhdessä lukien ja keskustellen on ehdottomasti paras tapa. Yksinään opiskelu on kausiluontoista. Opintoryhmän positiivinen paine voisi tehdä opinnoista tasarytmisempiä ja pidemmällä tähtäimellä varmasti tuloksekkaampia. Minun tapauksessani myös netissä tapahtuva keskustelu voisi palvella opintoja - tärkeintä olisi saada jakaa ajatuksia ja oivalluksia samaa tekstiä lukevien kanssa. Ja mielellään saada näkökulmia aiheeseen jo perehtyneiltä, sanoo Era.
Muiden opiskelemaan kannustaminen on joskus hankalaa.
– Minullehan riittää, kun joku sanoo, että tämä tekstihän on aivan liian vaikea, eikä tästä missään tapauksessa kannata aloittaa. Näillä saatesanoilla voi olla varma, että se on luettu muutamassa päivässä. Ehkä muita kannustaisi etsiä Marxilta vastauksia konkreettisiin ongelmiin ja oivalluksia sellaisiin asioihin, joilla on kosketuspintaa heidän elämänsä kanssa. Useinhan teoreettinen teksti koetaan etäiseksi: hienoja sanoja ja teorioita vailla käytännön merkitystä. Olisiko paras ratkaisu silloin tuoda Marxia arkeen? pohtii Era.
Valmiiden vastausten ja suoraan kokonaisten teorioiden esittelyn sijaan voisi aloittaa avaamalla arkeen uusia näkökulmia, esittelemällä ajatuksia mahdollisuuksina.
– Kun ihmiset ovat nähneet ja tulleet tutuksi peruskäsitteiden, arvojen ja teorioiden kanssa oman elämänsä kautta, niistä lukeminen laajempana yhteiskunnallisena teoriana ei enää tuntuisikaan niin vieraalta.
Verkko-opiskelun mahdollisuudet
Hanna Eraa kiinnostavat myös tietoverkot keskustelun ja opiskelun apuvälineinä.
– Koska itse koen tärkeämmäksi oppia lukemaan ja ymmärtämään Marxia mahdollisimman laajasti mieluummin kuin mahdollisimman "oikein", muiden ihmisten kokemukset, näkemykset ja oivallukset tuntuvat tässä tärkeiltä. Olisiko mahdollista toteuttaa sellaista lukupiiriä tai verkkokeskustelukerhoa, jossa otetaisiin käsittelyyn joku tietty asiakokonaisuus ja sen perusteella pitäisi vastata joukkoon kysymyksiä. Siten voisi vaihdella kokemuksia ja oivalluksia sujuvasti ja fyysisestä sijainnista riippumatta, visioi Hanna Era. (TA)