Porvarihallitus vie Suomea Ruotsin tielle
Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen aloittaa ensi viikolla virallisesti hallitustunnustelut. Elinkeinoelämän keskusliitto ja muut oikeiston taustavoimat ovat kuitenkin jo valmistelleet porvarihallituksen ohjelman suuntaviivoja.
Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa uuden hallituksen seuraavan Ruotsin porvarihallituksen esimerkkiä ja ryhtyvän purkamaan monia työväenliikkeen saavuttamia oikeuksia. Kuntien palvelujen osalta porvarihallitus voimistaa paineita kilpailuttamiseen ja yksityistämiseen.
Jyrki Kataisenja Sauli Niinistön johtaman kokoomuksen vaalivoiton myötä hallitukseen on nousemassa puolue, joka ajaa myös entistä kovempaa EU-linjaa ja avoimempaa tukea USA:n nykyisen johdon sotaisalle politiikalle. Oikeisto haluaa myös turvallisuuspoliittiseen selontekoon liittyviä selvityksiä, joilla avattaisiin tietä kohti Nato-jäsenyyttä.
EK listannut vaatimukset
Elinkeinoelämän keskusliitto on jo listannut joukon vaatimuksia, joiden pohjalta se aikoo lähiviikkoina vaikuttaa hallitusohjelman kirjoittamiseen. EK:n listalla ovat muun muassa seuraavat tavoitteet:
– Työehtoihin ja työaikoihin lisää joustoja, joilla vahvistetaan yritysten kilpailukykyä. Tiukemmat työrauhavelvoitteet. Matalampi työllistämiskynnys eli laajemmat halpatyövoiman markkinat.
– "Nykyinen sosiaaliturva ei ole rahoituksellisesti kestävä !siksi sosiaaliturvassa tulee korostaa nykyistä enemmän työn ensisijaisuutta ja omatoimisuutta". "Säästäväisyyttä etuuksien ja palvelujen kehittämisessä on syytä jatkaa." Ansiosidonnainen työttömyysturva on muutettava "kannustavammaksi" ja oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin on poistettava. Työttömien aktivoimisessa on "lisättävä sanktioiden käyttöä".
– Työnantajien eläkemaksujen nousun estämiseksi on "jatkettava eläketurvan uudistamista" eli eläke-etuuksien leikkaamista, kun eläkeläisten määrä kasvaa.
– Tuloverojen keventämistä on jatkettava viime vuosien tapaan eli suurituloisia suosien. Pääoma- ja yritysverotusta on kevennettävä. Verotuksen painopistettä on siirrettävä kulutusveroihin. Tämä linja vähentää entisestään verotuksen roolia tuloerojen tasoittamisessa.
– On rakennettava lisää ydinvoimaa, alennettava yritysten sähköveroa ja suuntauduttava EU:n sähkömarkkinoiden avaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa halpaa energiaa yrityksille ja entistä kalliimpia laskuja kotitalouksille.
– Ilmastopäästöjen vähentäminen ei saa heikentää yritysten kilpailukykyä. EU:ssa ei pidä hyväksyä muita tiukempia normeja.
– Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteyttä on tiivistettävä. Tutkimustulosten kaupallistamista on edistettävä.
– Liikenneratkaisuissa on lisättävä kilpailua eli vahvistettava yksityisten yritysten osuutta.
– Markkinoiden avoimuutta ja kilpailun vapautta on vahvistettava. On avattava lisää julkisia palveluja kilpailulle.
Millainen oppositio?
Vaalituloksen pohjalta on selvää, että pääsiäisen jälkeen alkavien varsinaisten hallitusneuvottelujen tuloksena Suomeen muodostetaan entistä oikeistolaisempi hallitus.
Keskustan ja kokoomuksen apupuolueeksi pääsystä kilpailevat erityisesti RKP, vihreät ja kristillisdemokraatit. Vihreiden johto korosti vaalien jälkeen esittämissään arvioissa, että puolueella ei ole mitään kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluihin.
Myös SDP ja Vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet valmiutensa hallitusneuvotteluihin rajaamatta pois edes yhteistyötä kokoomuksen kanssa. Kummankin puolueen piirissä on kuitenkin myös paljon tyytymättömyyttä viime vuosien politiikkaan ja toiveita vasemmiston ryhdistymisestä.
SDP:n ja Vasemmistoliiton valmiutta siirtyä taistelevan oppositiopolitiikan tielle mitataan jo kevään aikana eduskunnan lisäksi muun muassa kuntatasolla tehtävissä ratkaisuissa ja seuraavan työehtosopimuskierroksen valmisteluissa.