Osuuspankit luomaan paikallista hyvinvointia

Kansalainen pääsee harvoin päättämään pankkien, tai edes oman pankkinsa, toiminnasta. Tämä tilanne kuitenkin muuttuu, kun kyseessä on asiakkaiden itsensä omistama osuuspankki. Tällöin jokaisella omistajalla on vähimmillään yksi ääni pankin vaaleissa sekä mahdollisuus hakeutua toiminnasta päättäviin elimiin.

Pirkanmaan Osuuspankissa (OP Pirkanmaa) järjestetään edustajiston vaalit 3.-13. marraskuuta. Valittavana on pankille 40-henkinen edustajisto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa osuuspankin tilinpäätöksen hyväksyminen ja merkittävien pankin toimintaa koskevien päätösten tekeminen.

Mutta hetkinen, eikös meillä ollut vielä hetki sitten Tampereen Seudun Osuuspankki? Mikä on tämä OP Pirkanmaa?

– Tampereen Seudun Osuuspankin ja Kangasalan Seudun Osuuspankin yhdistymisen myötä syntynyt Pirkanmaan Osuuspankki aloitti toimintansa 1. elokuuta, kertoo Tiedonantajan päätoimittajan tehtävästä vanhempainvapaalla oleva Petra Packalén.

Tamperelainen Packalén on ollut edustajiston jäsen kuluneella kaudella ja ehti näin ollen istua kahden eri pankin edustajistossa; ennen fuusioitumista ja sen jälkeen.

– Toki OP Pirkanmaan varsinaisiin edustajistotehtäviin tarvitaan paikka myös seuraavalle kaudelle, sillä yhdistyminen tapahtui tässä kauden loppumetreillä, kertoo Packalén.

Molemmat yhdistyneet osuuspankit olivat vakavaraisia ja hyvässä taloudellisessa kunnossa. Niistä syntynyt OP Pirkanmaa on OP Ryhmän kolmanneksi suurin osuuspankki, jolla on lähes 200 000 asiakasta. Packalén näkee yhdistymisessä sekä hyvää, että huonoa.

– Hyvä asia yhdistymisen yhteydessä oli se, että konttoriverkosto pysyi samana ja että henkilöstöä ei vähennetty. Huonona puolena on sitten demokratian kaventuminen, mikä on ongelma lähes aina tällaisissa yhdistymisissä. Oli kyseessä sitten julkinen palvelu tai osuustoiminnallinen. Nyt yhä pienempi porukka tulee päättämään isommasta alueesta. Ja vielä kun vaaleissa äänestysalueet yhdistettiin, niin ennustan pienemmiltä paikkakunnilta suhteellisesti vähemmän edustusta tulevaan edustajistoon, kuin kuluneella kaudella on ollut.

Palveluverkosto säilytettävä

Niin ikään kuluneella kaudella OP Tampereen ja -Pirkanmaan edustajistoon kuulunut Eero Salonen Nokialta sanoo tiukan mielipiteen pankkien yhdistymisestä.

– Valta keskittyy. Se on ilmeisesti nykyaikaa, mutta asiakkaiden kannalta kielteistä. Ennen oli parempi ja läheisempi asiakassuhde.

Kulunut kausi on Salosen mielestä sujunut asiallisesti.

– Tunnen, että meitä on kuunneltu, vaikka esitykset eivät ole aina johtaneet myönteisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi järjestöjen 12 euron pankkimaksut kuukaudessa, vaikka ei olisi yhtään tilitapahtumaa, ovat ongelma.

Salonen on ehdolla myös tulevalle edustajistokaudelle ja nostaa esille parannusehdotuksia pankille.

– Digipalvelujen turvallisuus ja tiedottaminen esimerkiksi huijausviesteihin liittyen on tärkeää pankin vastuualuetta.

– Asiakkaiden palveluverkosto tulee säilyttää kohtuullisena. Pankkikonttoreita ei pidä vähentää, päinvastoin lisätä ja ikäihmisten palvelut konttoreissa on säilytettävä. Palvelumaksut tulee pitää alhaisena, se on hyvä kilpailuvaltti.

Erilaisten huijausten lisääntyessä yhteiskunnassa Salonen nostaa esille myös digiturvallisuuden.

– Digipalvelujen turvallisuus ja tiedottaminen esimerkiksi huijausviesteihin liittyen on tärkeää pankin vastuualuetta. Lisäksi on hyvä olla asiakas-/omistajajäseniltoja, tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista asioista ja tulevista muutoksista pankkipalveluissa. Lahjoituksia paikallisille järjestöille on lisättävä ja tietysti suositut Hippo-kisat edelleen pidettävä lapsille, luettelee Salonen esimerkkejä paikallisesta osuuspankin toiminnasta.

Paikallista vaikuttamista

Kun osuuspankki on paikallinen, on sen tehtävä myös järjestää hyvää paikallisyhteisölle.

– OP Pirkanmaa työllistää paikallisesti ja tämä onkin yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista asioista pankissa. Työpaikkojen määrää pankissa ei saa pienentää tai lähteä “tehtävien yhdistämisen” tai huonosti palvelevan tekoälyn käytön tielle. Hyvä asiakaspalvelu tarvitsee tekijänsä ja nimenomaan ihmistekijän. Tähän liittyy vahvasti myös työolot ja -ehdot. Hyvää asiakaspalvelua saa tyytyväiseltä työntekijältä. Tämän sanoo jo järkikin, muistuttaa Petra Packalén.

– Kun hallitus leikkaa törkeästi ihmisten toimeentulosta, on osuuspankin tunnistettava yhteiskunnallinen vastuunsa.

Tamperelainen ehdokas nostaa tuoreena vanhempana esille myös palvelut perheille ja nuorille.

– Kun hallitus leikkaa törkeästi ihmisten toimeentulosta, on osuuspankin tunnistettava yhteiskunnallinen vastuunsa. Pankkipalvelut on tarjottava tasavertaisesti, paikallisia yleishyödyllisiä järjestöjä on tuettava enemmän ja yrityspuolella vastattava itsensätyöllistäjien ja mikroyrittäjien tarpeisiin. Koululaisille ja opiskelijoille on myös pankkien tehtävä opettaa taloustaitoja, jotka eivät pidä sisällään pelkkää sijoittamista, vaan ihan päivittäistä rahankäytön opettelua. Tällaista toki OP:t kautta maan jo tekevätkin.

Pankki on mukana myös monissa rakennushankkeissa.

– Osuuspankin tulee olla mukana kohtuuhintaisen asumisen hankkeissa. Ihmisten ahdinko on nähtävissä myös siinä, että asunnot ovat vaan yksinkertaisesti liian kalliita sekä vuokra- että omistusasuntojen puolella. Ja lisäksi ensiasunnon ostamista on hankaloitettu aivan liikaa. Pitkällä tähtäimellä tämän järjestelmän vallitessa on erittäin huono asia, että työväenluokka omistaa yhä vähemmän omia kotejaan. Kapitalisti omistaa nekin kyllä mielellään, toteaa Packalén.

Pitkän aikavälin uudistuksia

Pankkitoiminta nykyisellään on osa rahoituspääoman rakennetta, joka palvelee kapitalistista tuotantotapaa. Tiivistettynä sen pääasiallinen tehtävä kapitalismissa on kerätä rahaa säästäjiltä, keskittää pääomia, ja ohjata ne investointeihin, jotka tuottavat voittoa yksityiselle pääomalle. Petra Packalénin mielestä koko pankkitoimintaa on ajateltava sekä lyhyellä, että pidemmällä aikavälillä.

Petra Packalén on vanhempainvapaalla Tiedonantajan päätoimittajan työstä. Aini-tytär on jo saanut oman pankkitilinsä osuuspankkiin. Kuva Emma Grönqvist.

– Nykyinen pankkijärjestelmä vahvistaa pääoman keskittymistä ja mahdollistaa tuotantovälineiden hallinnan harvojen käsissä. Sosialistisessa yhteiskunnassa tämä rakenne on muutettava perinpohjaisesti. Pankit on kansallistettava ja muutettava yhteiskunnallisiksi rahoituslaitoksiksi, jotka toimivat suunnitelmatalouden välineinä, eivät yksityisen voiton lähteinä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi yhtä keskuspankkia (tai muuta tiukasti koordinoitua pankkijärjestelmää), joka ohjaa rahoitusta yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi tuotantovälineiden kehittämiseen, infrastruktuuriin ja hyvinvointiin.

– Näin korko menettää voitontavoittelun luonteensa, sillä rahoitus on järjestetty yhteiskunnallisten prioriteettien, ei markkinoiden logiikan mukaan. Luotonanto ja investoinnit noudattavat yhteistä suunnitelmaa, eivät yksityisten sijoittajien tuotto-odotuksia, kertoo Packalén.

Toisin sanoen, pankit eivät olisi enää “pankkeja” markkinatalouden mielessä, vaan rahoitussuunnittelun instrumentteja.

Osuustoiminnalla työväenluokka harjoittaa itsehallintaa ja yhteisomistusta.

Miten sitten osuuspankit sopivat tähän kuvioon?

– Osuuspankit ovat tässä mielenkiintoinen välimuoto. Niiden perusperiaatteet — yhteisomistus, demokraattinen päätöksenteko (“yksi jäsen, yksi ääni”), voitonjaon rajoittaminen — ovat lähempänä sosialistista logiikkaa kuin yksityisten osakeyhtiöpankkien, sanoo Packalén.

Osuustoiminnalla työväenluokka harjoittaa itsehallintaa ja yhteisomistusta. Karl Marx kuitenkin muistutti meitä, että osuustoiminta yksin kapitalistisessa ympäristössä ei itsessään muuta tuotantosuhteita: se jää “saarekkeeksi markkinoiden meressä”, joka toimii silti kilpailun ja rahan logiikan puitteissa.

Packalénin mielestä sosialistisessa valtiossa osuuspankit voivat toimia paikallisen taloudellisen itsehallinnon muotoina.

– Ne voivat tukea paikallisia tuotantoyhteisöjä ja -osuuskuntia, kanavoida luottoa yhteiskunnallisiin ja ekologisiin hankkeisiin ja toimia demokraattisesti hallinnoituina osina kansallista pankkijärjestelmää, ei erillisinä kilpailijoina.

Osuuspankkien osuustoiminnallinen ja demokraattinen periaate sopii siis hyvin sosialistiseen kehykseen, kunhan niiden toiminta ei perustu voiton tavoitteluun vaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin.

– Osuustoimintaan ylipäänsä on suhtauduttava myönteisesti, mutta samalla muistaen sen rajoitteet varsinkin kapitalistisessa järjestelmässä. Tällä hetkellä Suomessa isoimmat osuuskunnat ovat nimenomaan osuuspankkeja ja osuuskauppoja. Me kommunistithan olemme kritisoineet näitä nimenomaan siitä, että ne ovat karanneet liian kauas osuustoiminnan alkuperäisestä ideasta, sen juurista. Myös tätä pyrimme muuttamaan osallistumalla itse osuustoimintaan jäseninä ja edustajina, Packalén päättää.

OP Pirkanmaan edustajiston vaaleissa käytetään vaalitapana enemmistövaalia, jossa edustajistoon valitaan eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Osuuspankin edustajistoon valitaan 40 omistaja-asiakkaiden edustajaa. Osuuspankilla on edustajiston vaaleissa yksi vaalipiiri. OP Pirkanmaan jäsenet saavat äänestysohjeet pankista ennen vaaleja.

Edustajiston vaalien äänestys tapahtuu sähköisessä vaalipalvelussa tai postitse 3.11. klo 8.00–13.11. klo 16.00.

Petra Packalén on ehdolla numerolla 167.

Eero Salonen on ehdolla numerolla 216.