”Päättäjät eivät päätä GATS:sta”

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

Viime perjantaina pidettiin Helsingissä ns. julkinen kuuleminen
Maailmankauppajärjestön WTO:n alaisen palvelukaupan yleissopimuksen
eli GATS:n käynnissä olevasta neuvottelukierroksesta Suomen kannalta.
Vastaajina olivat ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston linjajohtaja

Vesa Himanen

ja eduskunnan suuren valiokunnan WTO-jaoston puheenjohtaja,
kansanedustaja

Kimmo Kiljunen

(sd.). Kansalaisjärjestöjen
koolle kutsumassa kuulemisessa ilmeni mm. että EU:n komissio salaa
GATS-pyyntöjä jäsenmaidensa parlamenteilta, kauppapolitiikasta
päätetään ohi kansanedustuslaitosten ja julkisuuden,
ja Suomen hallitus sekä eduskunta tukevat vesisektorin yksityistämistä
kehitysmaissa.

GATS (

General Agreement on Trade in Services

– eli Palvelukaupan
yleissopimus) kuuluu liiteosana Maailmankauppajärjestön WTO:n
perustamissopimukseen. Viime perjantain epävirallisessa julkisessa
kuulemisessa kansalaisjärjestöt halusivat tietää, miten
Suomen hallitus ja asiaa valvova eduskunnan suuren valiokunnan WTO-jaosto
suhtautuu meneillään olevan neuvottelukierroksen vaiheisiin.

Kuulemisessa kävi ilmi, että eduskunnan kansanedustajat eivät
vielä ole saaneet nähdä ns. GATS-pyyntöjä, vaikka
EU aikoo esittää ne jo kesäkuun lopussa. EU:n komissio siis
salaa GATS-valmistelujaan myös jäsenmaiden parlamenteilta eikä
vain julkiselta keskustelulta.

EU:n komission ensimmäiset 29 GATS-pyyntöluonnosta ovat kuitenkin
vuotaneet julkisuuteen muuta kautta, ja ne ovat olleet luettavissa internetissä
jo yli kuukauden ajan. Silti niihin ei ole reagoitu varsinkaan kansanedustajien
taholta.

Kuulemisessa kansalaisjärjestöjen – mm. Attacin , Maan ystävien
ja Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU:n – edustajat
olivat tyytymättömiä siihen, että GATS-neuvotteluja
näytään käytävän ”puhtaina” kauppaneuvotteluina
siten, että pyynnöt maksimoidaan, tarjoukset minimoidaan, eikä
omia, ”meidän” tavoitteita paljasteta kuin aivan viime tingassa,
jotta ei ”vastapuoli” hyötyisi.

– Entäpä jos todellisten ”meidän” eli kansalaismielipiteen
mielestä maailmankaupasta tulisikin käydä kauppapoliittisia
yhteistyöneuvotteluja, varsinkin kehitysmaiden kanssa, kysyi Attacin

Mikael Böök

.

Eripuraa kysyjien ja vastaajien välillä kuulemistilaisuudessa
syntyi myös siitä, ollaanko GATS-neuvottelujen puitteissa yksityistämässä
vesihuoltosektoria kehitysmaissa.

Esimerkiksi Intialle lähetettävässä GATS-pyynnössä
EU huomauttaa ettei maa ole vielä sitoutunut vapauttamaan ympäristöpalvelujen
sektoria. Ensimmäisenä EU:n Intialta peräämällä
sitoumuslistalla on veden saantiin, puhdistukseen ja jakeluun sekä
jätevesihuoltoon liittyvät palvelut.